Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Kaupallinen yhteistyö: webbipiste - Suomalaiset velkaantuvat, mutta mihin lainaa oikein otetaan?

Hallituksen puuhatessa kuluttajille yleispätevää lainakattoa keskustelu kääntyy yhä useammin suomalaisten lainanottoon sekä velkaantumiseen. Mediakeskustelusta huokuvasta huolesta huolimatta suomalaisilla on Ylen taloustutkimuksen mukaan pääasiassa vakaa usko omaan talouteen ja lainojen hallintaan. Vaan mitä lainoilla rahoitetaan? Vastaus saattaa yllättää, sillä suomalaiset ovat lopulta hyvin arkisia lainaajia. Esimerkiksi kuluttajaluottoja tarjoavan Saldon tilaston mukaan suomalaiset rahoittavat lainarahalla pääasiassa kotitalouskuluja, joihin kuuluvat muun muassa remontoitiin ja sisustukseen kuuluvat kulut sekä yllättävät laskut ja muut tavallisen arjen elinkustannukset. Valtaosa lainasta liittyy asumiseen Jo edellä on todettu, että suomalaiset ovat varsin arkisia lainankäyttäjiä. Suurin osa kuluttajaluotoista saattaa mennä kodin ylläpitoon ja välttämättömiin poikkeustilanteisiin, joita jokainen perhe silloin tällöin kohtaa. Samaa voidaan päätellä myös Suomen Pankin tilastosta , jonka mukaan 64 % kotitalouksien velasta koostuu asuntolainasta. Tämän lisäksi 11 % kotitalouksien lainoista muodostuu taloyhtiöiden lainojen kautta. 75 % kotitalouksien lainoista liittyy siis lähes suoranaisesti asumiseen ja siihen, että katto on saatu pään päälle. Loput 25 % suomalaisten lainoista koostuu kulutusluotoista sekä muista lainoista. 10 % kaikista lainoista lukeutuu kulutusluottoihin suomalaisilta luottolaitoksilta. Muut lainat (11 %) kategoriaa ei tilastossa varsinaisesti avata, mutta todennäköisesti se pitää sisällään käyttökohteeseen sidottuja lainoja kuten esimerkiksi autolainoja tai opintolainoja. Näistä esimerkiksi auton tai muun ajoneuvon rahoittaminen lainalla on enemmän sääntö kuin poikkeus. Koko lainapotista kulutusluottojen osuus on lopulta vähäinen: lainoista 114,7 miljardia on asuntolainoja tai asumiseen liittyviä lainoja. Muita lainoja on 38,2 miljardia, joista 15,3 miljardia on kulutusluottoja. Lainaa kotitalouden kuluihin Saldon asiakastilastoon perustuvan tuloksen mukaan yli 30 % yrityksen myöntämistä lainoista käytetään arkisesti kotitalouden kuluihin, joihin kuuluvat muun muassa laskuista, kodin ylläpidosta ja remontoinneista johtuvat kulut. 27 % kaikista lainoista käytetään kulutukseen eli esimerkiksi lääkärilaskuihin, häihin ja muihin suuriin elämäntapahtumiin. Osa lainoista toki menee esimerkiksi lomailuun tai matkusteluun. Mutta pääosin suomalaiset rahoittavat lainalla hankintoja, jotka tulevat ylimääräisinä, mutta välttämättöminä kuluina muiden menojen ohelle. Mikäli säästöjä ei ole tai niitä ei haluta käyttää välttämättömiin kuluihin, toimii luotto vaihtoehtoisena rahoituskeinona. Saldon tilastoissa näkyy myös lainatyyppien välillä selkeä käyttökohteiden ero. SaldoLaina on useamman tuhannen euron suuruinen kertaluotto, kun taas SaldoLimiitti on joustava laina, jolta nostetaan rahaa pienissä erissä tarpeen tullen Lainojen yhdistäminen korostuu tämän tilaston mukaan ison kulutusluoton käyttökohteena. Kun pikavipit ovat nyt jääneet lakimuutosten myötä historiaan, moni käyttää edullisempia kulutusluottoja pienten lainojen yhdistelyyn. Juoksevia kotitalouden ylläpitoon kuuluvia kuluja voidaan kuitata siirtämällä rahaa luottotililtä. Luottotili onkin osalle lainanottajista ehkä luottokortin korvaaja, kun taas isolla kertalainalla yhdistetään pienempiä lainoja, jotta laskujen maksaminen helpottuu. Vaikka kotitalouskulut on molemmissa lainatyypeissä hallitseva käyttökohde, lainat todennäköisesti toimivat kuitenkin hiukan eri tehtävissä. Joustavalta luottotililtä on helpompi maksaa pieniä laskuja silloin tällöin, mutta kertaluotto todennäköisesti toimii paremmin esimerkiksi remontin rahoittajana. Vain pieni osa lainoista kuluu muihin elämän aktiviteetteihin, kuten esimerkiksi matkusteluun tai harrastuksiin. Lainoista vain 8,6 % käytetään tämänkaltaisiin ylimääräisiin kuluihin. Lainan ottaminen hallinnassa? Vaikka suomalaisten lainoista ollaan mediassa yhä enemmän huolissaan, on kuluttajien oma käsitys lainojen hallinnasta ollut selvä. Ylen taloustutkimuksen mukaan 36 %:lla lainaa on sopivasti ja vain 3 % on sitä mieltä, että velkaa on liikaa. Isoimmat lainat keskittyvät suurituloisille , lapsiperheille ja maantieteellisesti pääkaupunkiseudulle. Tämä lainojen keskittymä kulkee todennäköisesti rinta rinnan asuntolainojen kanssa. Suurimmat asuntolainat lienevät juuri pääkaupunkiseudulla asuvilla lapsiperheillä, jotka tarvitsevat suuren asunnon alueelta, jolla asuntojen hinnat ovat korkealla. Taloustutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa on myös sitä mieltä, että he suoriutuvat veloistaan hyvin. Tili ei ammota tyhjyyttään kuukauden päätteeksi. Tutkimuksen mukaan suomalaiset myös ottavat lainaa pääasiassa oman maksukyvyn ja tarpeen mukaan. Lainan ottamista ei myöskään enää pidetä pahana asiana, vaikka siitä ei juuri huudellakaan. Suurimmalla osalla laina liittyy hyvin arkisiin asioihin, kuten asumiseen tai kotitalouden yllättävien kulujen kattamiseen eikä lainan maksamista pidetä ongelmallisena.