Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Verotiedot

Harjavalta-salin aulassa on kohokuva, jota oli vaikea saada taiteilijan työhuoneesta ulos: ”Suuri oli silloin kaunista”

Kymmenet silmäparit näkevät päivittäin Harjavalta-salin aulassa olevan Jäät murtuvat -reliefin. Mitä sen tekijä, kuvanveistäjä Eila Minkkinen muistaa työstä? Ensimmäisenä hänelle tulee mieleen teoksen koko: Reliefi on kooltaan suuri, eli kolme metriä leveä ja lähes kaksi metriä korkea. – Se oli minulla jo valmiina, kun teosta käytiin katsomassa työhuoneellani. Siitä se lähti, Raumalla asuva Minkkinen aloittaa. – Teokseen liittyy sellainen hauska juttu, että tein sen Vanhassa Raumassa sijaitsevassa talossa, mutta en mittaillut oviaukkoja, eli miten sen saa ulos. Kun työhuoneeltani lähtee alas, on pieni eteinen ja pari rappua. Ovia on siis kaksi. Oven päältä piti irrottaa ikkuna ja oven karmi sahata poikki, että reliefi saatiin ulos. Koulun aulassa ei ollut enää hankaluuksia. Teokseen liittyvät muistelot ovat nyt ajankohtaisia: Harjavalta -lehti uutisoi reliefin paljastuksesta 24. maaliskuuta vuonna 1988. Uutisessa mainittiin, ettei työ ollut tilaustyö, vaan kulttuurilautakunta löysi teoksen Porin taidemuseon Uutta satoa -näyttelyn perusteella. Eila Minkkinen opiskeli Ateneumin iltakoulussa metallitaiteen osastolla ja perusti oman verstaansa vuonna 1969. Hän muutti Raumalle vuonna 1980 "kohtalon heittämänä". – Aloin kokeilla, mitä metallista voi tehdä. Halusin tehdä nykytaidetta. 1980-luvulla Raumalla on kiihkeä kokeilun aika – tein erikokoisia töitä eri tekniikoilla. 1980- ja 1990-luvuilla alettiin tehdä valtavan isoja teoksia. Suuri oli silloin kaunista, hän muistelee. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Pääasiallinen raaka-aine taiteilijalla on ollut kupari. – Se on alkuaine ja pehmeä metalli. Siinä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia, ja käytän sitä edelleen. Messinki oli yksi kokeilu, ja tämä teos on niistä suurin. Samalla tekniikalla olen tehnyt teoksen myös STK:n tiloihin Eteläranta 10:een Helsingissä. Hänen tekemäänsä työhön saattaa tutustua lisäksi esimerkiksi Rauman uudessa kirjastossa. Se näkyy myös ulos, kanaalin rannan suuntaan. Entä mitä taiteilijalle kuuluu tänä keväänä, 32 vuotta Harjavallassa olevan teoksen paljastamisen jälkeen? – Kuuluu hyvää. Loppuvuodesta osallistun Poriginal galleriassa pieneen yhteisnäyttelyyn. Teen nyt sinne teoksia, se on ollut viime aikoina innostukseni lähde. Kun kutsutaan näyttelyyn tai kysytään töitä, innostun tekemään uutta.