Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live

Juristi yllätettiin nelivuotiaana nimenvaihdolla

Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet? Mää ole tavallise suruto poika tois pualt jokke Turust. Tullu raha peräs Kiuruvere, Kuopio, Pori ja Ulvila kaut Nakkila kirko vaiheil. (Murreosuus päättyy luojan kiitos tähän.) Kenen kanssa asut? Suurenmoisen ihanan ja arvostamani puolisoni Katjan ja luotettavan toverini ja neuvonantajani Elmon (koira) kanssa. Mikä sinussa on parasta? Pessimistinen huumori. Mistä sinua moititaan? Humoristisesta pessimismistä. Mitä sellaista osaat, jonka vain harva tietää? En mitään. Edustan ylpeydellä tasaista keskinkertaisuutta. Mitä teet vapaa-aikanasi? Miten rentoudut? Luen tietokirjallisuutta ja katselen juutuupista dokkareita ja kuuntelen musiikkia. Rentoudun juuri näin. Mitä teit viimeksi ensimmäistä kertaa elämässäsi? Olin edustajana SDP:n puoluekokouksessa (ajamassa mm. naisten asioita). Mikä on varhaisin lapsuusmuistosi? Tullessani pihalta kotiovelle oli sukunimi muutettu postiluukkuun äidin mentyä naimisiin tulevan ottoisäni kanssa. Olin neljän vanha. Mikä on paras elämänohje, jonka olet saanut? Äiti opetti, että heikompia pitää aina puolustaa. Mistä haaveilet? Siitä että kaikkien toimeentulo olisi turvattu. Mihin uskot? En varsinaisesti mihinkään, mutta luotan tieteen edistymiseen. Mikä saa sinut hyvälle tuulelle? Se että muut ihmiset ovat keskimäärin parempia kuin minä itse. Jos voisit muuttaa yhden tekemäsi teon, mikä se olisi? Lakimiehen ensimmäinen neuvo on, että älä koskaan tunnusta mitään. Niinpä minäkään en tunnusta mitään. Tosin oikeasti virheet pitää tunnustaa itselleen, mutta niitä ei pidä kieritellä sen enempää, koska asioiden poistaminen historiasta on mahdotonta. Milloin kävit kirkossa? Entä kirjastossa? Kirkossa käymistä en muista. Olen ollut koko aikuisikäni ateisti. Kirjastossa kävin viime viikolla. Kirjasto on minulle pyhä paikka. Mikä sinusta piti tulla isona? Iso, vahva ja varakas. Ei tullut. Millaisesta ruuasta pidät? Missä sitä syöt? Kuka sen tekee? Maailman parasta ruokaa on vasta katiskasta nostettu ahven vaimoni Katjan perkaamana ja mökin nuotiopannulla paistamana syötynä nuotion äärellä. Mikä kirja tai elokuva on painunut mieleesi pysyvästi? Miksi? Tuntematon sotilas sekä kirjana että kaikkina elokuvaversioina. Se on kertomuksena niin monitahoinen. Se kertoo tärkeän osan historiasta, poliittisesta ja sosiaalisesta murroksesta, sankaruudesta ja tavallisen ihmisen kohtalosta, miehenä olemisesta ja niin edelleen. Silti se ei ole dokumentti, vaan jokseenkin täysin fiktiota, joten se on kirjallisena ilmiönäkin mielenkiintoinen. Viimeisin elokuva tuo esiin sodan kauhistavuuden ja nuorten uhraukset. Aihevalinnan vuoksi naisten valtava panos jää sivuun. Sitä on korvannut äidin kertomukset työskentelystä valimossa kranaatteja tehtäessä. Tarinat siitä kuinka naisia kannettiin ulos virkoamaan näiden pyörryttyä uupumuksesta ja kuumuudesta. Millaista musiikkia kuuntelet? Mikä on lempikappaleesi? Minusta tuli folk-hemmo noin vuonna 1958, kun radiossa soitettiin amerikkalaista balladia Tom Dooleysta. Tosin kuuntelen myös ooppera-aarioita, vanhaa jatsia ja klassista musiikkia. Jos on pakko valita yksi kappale, se on duetto Helmenkalastajista esittäjinä Robert Merril ja Jussi Björling ja nimenomaan tämä versio. Kenet haluaisit tavata? Äitini joka kuoli vuonna 1996. Käytätkö sosiaalista mediaa? Miten? En ollenkaan. Miksi käyttäisin? En halua olla joka hetki tavoitettavissa. Elämäni ei ole kaikkien katsottavissa. Milloin viimeksi itkit? Keskiviikkona 26.8.2020 kello 21.30, kun viimeinenkin lapsi oli muuttanut opiskelemaan eikä talossa ollut enää muita kuin minä, vaimoni ja Elmo. Oletko säästäväinen? Mihin tuhlaat? Enpä tiedä. Kaikki on mennyt mitä on tullutkin. Millainen maailma on 50 vuoden kuluttua? Vain totaalisen ylimielinen seitsenkymppinen lätisi arvailemaan tulevaisuutta. Se vaan on selvää, että me vanhempi polvi olemme suruttomasti kuluttaneet maailmaa lastemme ja lastenlastemme tappioksi. Mitä urheiluseuraa kannatat? En mitään ja niitä kaikkia. Erityisesti nostan hattua niille, jotka valmentajina, ohjaajina ja toimihenkilöinä tekevät seuroissa palkatta töitä lasten, nuorten ja vanhempienkin parissa. Minne muuttaisit, jos kotikuntasi olisi pakko jättää taakse? En tiedä. Ehkä Harjavaltaan. Tasaista maata, pääsisi rollaattorilla potkuttelemaan.