Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

Särkikalan suojakänni

Arjen pienet ympäristöteot ovat nyt tapetilla. Siihen nähden, kuinka hyvin tuohon tarpeeseen särkikalojen syönti istuu, sitä markkinoidaan kohtuuttoman vähän. Särjen syönti on paitsi ilmastoteko, myös varsin terveellinen vaihtoehto. Terveysbuumi nyt ei ainakaan ole vielä laantunut, päinvastoin. Pyhäjärvi-instituutti Eurassa on jo vuosia kampanjoinut lähikalan, nimenomaan särkikalojen syönnin lisäämisen puolesta. Menekkiä olisi, kun jalostajia löytyisi. Yksin Pyhäjärvestä hoitokalastuksena nostettu 230 000 kiloa särkikalaa jalostuu suurkeittiöille pihveiksi, pulliksi ja murekkeiksi. Vähittäismyyntiin määrä ei vielä riitä. Marja Komppa ja Ari Seppälä ovat Päijänteen rannalla Korpilahdella onnistuneet hyvällä tarinalla tuotteistamaan ja markkinoimaan erinomaiset särkisäilykkeensä. Järki Särki -tuotenimi on vetoavan hellyttävä ja maultaan erinomainen, joskin hintava tuote. Särkikalat kärsivät yhä huonosta maineestaan. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten suurikokoista säynävää pidettiin herkullisena onkimiehen eväänä, savustetusta lahnasta puhumattakaan. Norjalaisen kassilohen yleistyttyä särkikalat ovat saaneet väistyä roskakaloiksi nimettyinä. Särkikalaa enemmän huonosta maineesta kärsii vain hauki, joka on ranskalaisen keittiön ruokalistalla kunniapaikalla. Särjen ja hauen maine kärsii osaamattomasta käsittelystä. Ruoto kurkussa vie ruokahalun. Nyt kun artesaaniruoka ja ruoanlaitto ovat trendikkäitä harrastuksia, tulisi kansalaisopistojen kokkauskursseilla opettaa särkikalojen käsittelyä. Nakkilalainen ruoka-asiantuntija Anna Kari kiertää jo alueen kouluissa tekemässä tätä arvokasta työtä. Kirjoittajakurssilla voisi tehdä niitä ruokakulttuuria rikastavia tarinoita. Esimerkiksi ruutanan suojakännissä riittää viinaanmeneville suomalaisille samaistuttavaa. Ruutana nimittäin selviää vähähappisessa järvessä muuttamalla kroppaan kertyneet maitohapot etyylialkoholiksi, siis viinaksi. Vaikka ruutana hikoilee suurimman osan tuottamastaan alkoholista veteen, kyllä siitä pieni osa liukenee vereenkin. Tutkijat arvioivat, että ruutana voi viettää talven lammen pohjamudassa jopa puolen promillen humalassa, toisin sanoen suojakännissä. Olisiko tuosta kyvystä hyötyä myös suomalaisurheilijoille, joiden suoritukset Dohassa taisivat hyytyä juuri maitohapoille. Särjen syömistä edistäviä tarinoita siitä nyt ainakin luulisi irtoavan. "Ruutana voi viettää talven jopa puolen promillen humalassa.”