Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Verotiedot

Kokemäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Seppälä turhautui jääkentästä ja -kaukalosta keuhkoamiseen: ”Joskus voisi kysyä päättäjiltäkin”

MIELIPIDE Sydän-Satakunnan toimittaja Eetu Lehtinen on rakentamassa taas todella outoa kuviota keskustelun kiihottamiseksi jääurheilijoiden liikuntapaikan puutteen suhteen. Kysytään sieltä ja kysytään täältä mielipiteitä. Joskus voisi kysyä päättäjiltäkin. Yhden haastatellun perusteella meidät päättäjät asetetaan, taas kerran asemaan, jossa olemme ulospäin typeryksiä. Eipä silti, ei ensimmäistä kertaa, eikä varmaan viimeistä kertaa. Mutta asiaan. Todella poikkeuksellisesti tänä vuonna tuli pakkasia jo marraskuun alussa. Ja heti jääurheilun harrastaminen kiinnostaa. Myös hiihto tietenkin. Muistan itse, kun olin nuori, ja tilanne oli tämä, niin välittömästi mentiin Kankaantakana Kraville ja alettiin valella heikolle jäälle vettä ja sitä vahvistettiin niin, että jääkiekkopelit voivat alkaa – ja äkkiä. Elettiin 1960-luvun loppua, tai 1970-luvun alkua. Silloin se luonasi. Talvi oli talvi ja niillä mentiin maaliskuun loppuun asti ja sitten siirryttiin jalkapallon pariin. Nyt Sydärin sivuilla keuhkottiin asiasta toissapäivänä, samoin facebookissa, kun kerran oli pakkasta. Ja nyt näyttää, lauantaina 9. marraskuuta kello 15 peräti + 7 astetta. Olisiko kannattanut jäädyttää kaupungin henkilöstön toimesta yötä päivää? Tai vapaaehtoisesti pienellä korvauksella syrjäkylillä. Turhan saa tekemättäkin. Ollaanpa ilmastonmuutoksesta mitä mieltä tahansa, eivät ole talvet niin kuin ennen. Jos hyvä tuuri käy, tammi- ja helmikuussa voi olla sellaista aikaa, kun jäätä kannattaa tehdä. Muutaman viikon voi luistella. Siis jos hyvä tuuri käy. Jos olisi jääkenttä ja jos kaupunki palkkaisi kentänhoitoa varten ihmisen, kulut sosiaalikuluineen olisivat vuodessa 35 000–40 000 euroa vuodessa . Tuurari tälle lomituksessa, kesäloma, talviloma, puolet tästä lisää. Ei ihan halpaa. Kokemäen kaupunki on ostanut kentänhoitopalvelut viime vuosina Kokemäen Jäähallit Oy:ltä. Korvaus 20 000 euroa per vuosi. Tarvittavat kentät aina kunnossa, ei ikinä valituksia. Ja on edullista. Uusi jääkentän rakentaminen maksaa 170 000–200 000 euroa. Paikkakin on jo facebookissa meille esitetty. Sen päälle esittämäni kentänhoitokulut, eli noin 40 000–60 000 euroa, joka vuosi. Nyt siis 20 000 euroa. Lisäksi, onko talvea, onko jäätä? Viime vuosien tilastojen mukaan muutamia viikkoja tai enintään 1,5 kuukautta. Me tyhmät päättäjät olemme nyt tehneet sopimuksen vuodelle 2020. Ostamme jäähalliaikaa Kokemäen Jäähalliyhtiöltä 30 000 eurolla ensi vuonna ja vuodelle 2021 25 000 eurolla. Asia on sisällytetty ensi vuoden talousarvioon ja seuraavan vuoden taloussuunnitelmaan . Tämän takana ovat kaikki valtuustoryhmät ja valtuutetut ja asia on sovittu jo valtuustoryhmissä lokakuussa. Oletan, että koulut saavat tästä noin 10 000 euroa ja vapaa-aikapuoli noin 20 000 euroa ensi vuodelle. Tarkoittaa siis sitä, että Kokemäen kaupungissa luistelusta kiinnostuneet saavat jääaikoja ensi vuonna ilmaiseksi. Mailalliset ja mailattomat omanaan, vapaa-aikapäällikkö Elina Heinilän tekemän suunnitelman mukaan vapaa-aikapuolella ja sivistysjohtaja Leena Aalto-Setälän esityksen mukaan koulupuolella. Ne tulevat julki loppuvuonna. Kouluissakin jääurheilu siis toteutuu, vaikka talvi olisi millainen. Opetussuunnitelmatkin sitä edellyttävät Suunniteltu investointiesitys uuden jääkentän rakentamisesta vapaa-aikalautakunnan ja sivistystoimen esityksestä siirrettiin valtuustoryhmien yksimielisellä päätöksellä kaupunginhallituksessa pari vuotta eteenpäin. Mitä tulee muuten esitettyyn investointiin, sitä pitää miettiä taas isommalla kuvalla. Uskomatonta kyllä, luottamushenkilöt, siis valtuutetut, voivat jopa niinkin ajatella, siis tulevaisuutta. Nuoriso haluaa skeittiparkin. Halutaanko keskustan alueelle muuta vapaa-ajan toimintaa? Pitääkö nämä investoinnit yhdistää niin, että alue on ympäri vuoden käytössä. Ja muutenkin. Kokemäen kaupunki on investoinut liikuntaan ihan hyvin. Uusi pesäpallokenttä viime vuonna , uusi liikuntapuisto, jossa lämmitettävä kenttä toiminnan jatkumiseksi pitkään, aikaisin keväällä ja myöhemmin syksyllä. Liikuntahalli. Kovasti oli vastustusta siitäkin, ei käyttöä. Vajaa 2 miljoonaa maksoi, tukea tuli valtiolta 750 000 euroa. Menkääpä katsomaan liikuntahallin parkkipaikkaa sunnuntaina aamulla. Parkkipaikka täynnä. Saimme kuulla, että ei kuulemma olisi tarvittu koko hallia. Tyhjän panttina on kuitenkin. Vertailun vuoksi: Harjavallan monitoimihalli, siis uimahalli, maksoi 14 miljoonaa euroa, Nakkilan liikuntahalli 8 miljoonaa euroa, ja Huittisten liikuntahalli 6 miljoonaa euroa. Kokemäki siis elää suu säkkiä myöten. Pakko. Silti, Kokemäen Jäähallin sijoitus, uimahallin kunnostus, Pitkäjärven yu-kenttä ja sen hoito, Pitkäjärven maastot. Kokemäkikö ei satsaa vapaa-aikaan ja liikuntaan monella rintamalla? Viisaat sanoivat joskus: o sancta simplicitas. Yksinkertainen olen minäkin ja siksi helposti luettava. Kirjoittaja on Kokemäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja.