Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

60-luvun nopeuskestävimmät nakkilalaiset taas yhdessä

Elämä on maailman vapain kirjailija. Se voi keksiä ihan mitä vain, eikä yhdelläkään kriitikolla ole kompetenssia tulla sanomaan, että tuo on liian epäuskottavaa, liian kornia, keksi jotain vähemmän ennalta arvattavaa. Tästä syystä elämä voi kirjoittaa esimerkiksi seuraavanlaisen pienen sattuman keskeneräisen romaaninsa sivulle. Teuvo Tommila , 70 vuotta, menee katsomaan autonäyttelyä kotikylässään Noormarkussa. Näytillä on mobilistien entisöimä A-mallin Ford, joka sattuu olemaan Tommilalle tuttu auto. Hän kertoo muille paikalle sattuneille, että puoli vuosisataa sitten tuon auton kyydissä tuli istuttua monet tunnit maanteillä pitkin maakuntaa. Kun tätä ei uskota, Tommila vakuuttaa, että totta hän puhuu, tuo oli Vihervirran Jussin auto, jolla Nakkilan Viren yleisurheilijat aikoinaan taittoivat kisamatkoja. Tämän tapahtuessa Tommila ei ole tavannut Jussia, eli Juhania, pariinkymmeneen vuoteen. Auton näkeminen kuitenkin herättää muistoja. Ja kuinka ollakaan, viikko tämän jälkeen, Jussi soittaa ja ehdottaa tapaamista. Olisi näet juhlittavaa. Tuskin olisi mennyt kustantajalta läpi. Juhlan nimi on syntymäpäivä, pyöreä sellainen. Nakkilan Viren miesten 4x400 metrin viestijuoksun ennätysaika täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Vihervirta, Tommila, Timo Mikola ja Pekka Varjus pysäyttivät kellon vuonna 1967 aikaan 3.40,4. Keskiviikkona koko nelikko kokoontui Vihervirran luokse Nakkilaan kahvittelemaan ja menneitä muistelemaan. –Se oli todennäköisesti piirinmestaruuskilpailu. Porissa juostiin, ehkä stadionilla, ehkä Herralahdessa, kertoo Vihervirta. Varmaa on, että joukkueessa juoksivat Nakkilan neljä nopeinta miestä. 60-luvun harrastajamassoista oli vielä varaa valita, ketkä lähtevät seuraa edustamaan. –Joukkue koostui kolmesta nuoresta innokkaasta ja yhdestä vanhasta hyvästä, hymyilee Mikola, ryhmän kuopus, joka oli ennätystä kellotettaessa 17-vuotias. Varjus oli 18, Tommila 20. Vanha hyvä oli siis Vihervirta – tuolloin 27-vuotias mies oli eräänlainen isähahmo, joka otti välillä vastuuta myös harjoitusten vetämisestä. Harjoittelu ei ollut aina niin järjestelmällistä, mutta sitäkin tehokkaampaa. –Joskus mentiin isolla porukalla Harjavaltaan suolle juoksemaan. Jussi veti harjoitusta, ja kysyi tauolla, että miltä tuntuu. Joku onneton vastasi siihen, että hyvältä. Jussi totesi tähän, että juostaanpa sitten taas, muistelee Varjus. Ihmekös juoksu kulki, kun radalle päästiin. Vanhan seuraennätyksen merkkivuosi oli hyvä veruke kutsua ystävykset koolle. 50 vuodessa viestijoukkueen jäsenet ovat ehtineet asettua eri elämänaloille, eri puolille Suomea. Vihervirta jäi Nakkilaan ja teki pitkän uran opettajana. Varjus asuu Parolassa jäätyään varusmiespalveluksen jälkeen armeijan leipiin. Sähköinsinööriksi opiskellut Mikola päätyi muutaman mutkan kautta Kouvolaan. Tommila perusti liikenneyrityksen Noormarkkuun. Vierineet vuodet eivät ole vieraannuttaneet miehiä toisistaan. –Jutut jatkuvat siitä, mihin ne aikoinaan jäivät, Vihervirta toteaa. Juttua muokattu 6.7. Alkuperäisessä versiossa Juhani Vihervirta esiintyy useampaan otteeseen virheellisesti nimellä Vihervuori.