Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Juho Grundström nappasi seuransa ensimmäisen jousimetsästysluvan ampumakokeessa Kynsikankaalla

Kokemäen-Kauvatsan riistanhoitoyhdistyksen järjestämä ensimmäinen ampumakoe jousimetsästykseen järjestettiin lauantaina Kynsikankaan ampumaradalla. Neljä miestä osallistui kokeeseen. Nuori Juho Grundström otti varmoin elkein seuran ensimmäisen luvan haltuunsa napauttaen nuolet tiiviiseen rykelmään. Jousimetsästys on tullut uudeksi lajiksi meillä perinteiseksi käsitetyn ampuma-asemetsästyksen rinnalle. Esimerkiksi Kanadassa laji on hyvinkin laajaa, tänne se on rantautunut enenevissä määrin viime vuosina. Nyt metsästyslakia on päivitetty Suomessa. Uudistuksen myötä isommat eläimet, kuten kauriit, villisiat ja muflonit ovat vastedes sallittuja jousimetsästyskohteita. Samalla aletaan vaatia näyttöä osaamisesta ampumakokeen muodossa. Pienriistaa saa edelleen kuka tahansa saalistaa ilman suoritettua koetta, mutta suurempaan kohteeseen siirryttäessä on oltava näyttö osaamisesta eläintä metsästettäessä. Kokeessa etäisyys kohteesta on 18 metriä ja alue halkaisijaltaan 23 senttimetriä. Kolme nuolta kolmesta on saatava määritellyn alueen sisään 180 sekunnin aikana. Samassa ampumakokeessa saa koettaa suoritusta enintään viisi kertaa. Yksi koesuoritus maksaa 20 euroa. Koe hyväksytään kun jokainen nuoli vähintään sivuaa määritellyn osuma-alueen ulkoreunaa. Määritelty koealue vastaa ihanteellista aluetta eläimen sydämen ja keuhkojen kohdalla saattaa eläin mahdollisimman kivuttomaan ja nopeaan kuolemaan aidossa metsästystilanteessa. Jousityyppi on vapaavalintainen taljajousen, vastakaarijousen ja pitkäjousen välillä. Koetta ammuttaessa käytettään tauluun sopivaa nuolenkärkeä kun taas aidossa metsästystilanteessa kärkeen on vaihdettu leikkaava terä, joka oikein osuessaan saa aikaan kuolettavan verenpurkauman eläimen sydämeen ja keuhkoihin. Jousiaseen terä leikkaa haavan kun taas kiväärin luoti repii. Osa metsästäjistä pitää jousella metsästämistä "sukkahousumiesten" lajina. Ei ole kuitenkaan vaikeaa ajatella jousimetsästyksen olevan luonnonmukaista sekä alkuperäistä. Liha on puhdasta eikä luontoon jää mitään epäaitoa jousimetsästyksen jäljiltä. Metsästäjän pitää osata lukea luontoa ja eläinten käyttäytymistä, olla passissa ja valppaana pitkiäkin aikoja ja aika ajoin saada palkintonsa useimmiten eläimen napatessa pidemmän korren. 20-vuotias Juho Grundström on kokenut, hyvin varmaotteinen metsästäjä. Hänen ajatuksissaan jousimetsästys on kiehtova ja turvallinen laji. Eläin saa hänen mielestään nopean ja kivuttoman kuoleman vitaalialueelle osuttaessa. Harhalaukauksista puhuttaessa Grundström on asioita tutkittuaan tullut siihen tulokseen, että mahdollinen puhdas haava ilman ruutijäämiä paranee nopeasti. Hän perustaa ajatuksensa omaan ja lähipiirin kokemukseen sekä internetin kautta saatuun informaatioon. Jousiaseen saa hankittua noin tuhannella eurolla. Hankitaan ei ole ikärajaa. Uusia kokeita järjestetään lähikunnissa sekä vielä Kynsikankaan ampumaradalla syyskuun aikana. Lisätietoja ajankohdista on saatavissa Riistahallinnon sivuilta. " Osa metsästäjistä pitää jousella metsästämistä sukkahousumiesten lajina."