Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Norilsk Nickel tutki päästön tuhoja isolla rahalla

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalla kesällä 2014 sattunutta Suomen suurinta nikkelipäästöä on selvitetty, ympäristön tilaa tutkittu ja teknisiin uudistuksiin investoitu seitsemännumeroisin euroluvuin. Kaikki kulut on maksanut nikkelitehdas. Yhtiön mukaan pelkästään tutkimuskustannukset kohoavat noin 600 000 euroon. Tämän lisäksi yhtiö kertoo investoineensa uuteen tekniikkaan noin 3 miljoonaa euroa. Osa uudistuksista on jo toteutunut. Tiedot ilmenivät tiistaina Satakunnan käräjäoikeudessa alkaneessa ja keskiviikkona jatkuneessa oikeudenkäynnissä, jossa nikkelitehtaan pelkistämön käyttöpäällikkö ja kolme tapahtuma-aikaan 5.–6. heinäkuuta 2014 töissä ollutta vuorotyönjohtajaa saivat syytteen ympäristön turmelemisesta. Syyttäjä vaatii kullekin rangaistukseksi vähintään 60 päiväsakkoa. Kaikki epäillyt kiistivät syytteet. Syytettyjen listalla oli alun perin myös miesten työnantaja. Syyttäjä aikoi vaatia Norilsk Nickelille 60 000 euron suuruista yhteisösakkoa rangaistukseksi ympäristön turmelemisesta, mutta käräjäsalissa hän ilmoitti luopuvansa tästä vaatimuksesta. Yksi syy syyttäjän ratkaisuun oli juuri yhtiön oma aktiivisuus selvittää ympäristöön pilaantumiseen johtaneet tapahtumat, teettää riippumaton selvitys Kokemäenjoen tilasta ja sitoutua uudistamaan tekniikkaansa niin, etteivät samanlaiset ympäristöpäästöt olisi enää mahdollisia. Yhtiö on myös vapaaehtoisesti maksanut kaikki siltä vaaditut vahingonkorvaukset. –Yhteisösakon vaatiminen olisi tässä tilanteessa ollut kohtuutonta, kihlakunnansyyttäjä Hannu Väntsi sanoi. Päätöksen taustalla ovat myös Varsinais-Suomen ely-keskuksen toimet. Syyttäjä kertoi ely-keskuksen määränneen Norilsk Nickelille ympäristöpäästön jälkimainingeissa erittäin tiukat seurantavelvoitteet. –Päävelvoitteita on viisi, ja jokainen niistä pitää toteuttaa 500 000 euron sakon uhalla. Puhumme siis yhteensä 2,5 miljoonan euron suuruisista uhkasakoista, Väntsi kertoi. Ely-keskuksen päätös ei ole vielä lainvoimainen. Norilsk Nickel on valittanut siitä Vaasan hallinto-oikeuteen. Päätös on kuitenkin määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Yhtiö on myös jo alkanut toteuttaa velvoitteita. Kokemäenjokeen pääsi 66 tonnia nikkeliä ja muun muassa lähes 1,3 tonnia kobolttia, kun nikkelitehtaalla sattui laiterikko runsas kolme vuotta sitten. Tehdasta oltiin vuosihuollon jälkeen käynnistämässä kesäkuun lopulla. Tuotantoa ajettiin ylös, kunnes raakanikkeliliuos 5. heinäkuuta tukki liuoksen jäähdyttämiseen tarkoitetun lämmönvaihtimen. Lämmönvaihtimen käyttöpaine kohosi liian suureksi, mikä aiheutti vaihtimen rikkoutumisen. Tällöin prosessivettä eli jäähdyttämiseen tarkoitetun jokiveden ja nikkeliliuoksen sekoitusta pääsi Kokemäenjokeen. Kesti peräti 30 tuntia, ennen kuin vuoto viimein huomattiin. Jokiveden pilaantumiseen seuraus oli, että joesta tuhoutui muun muassa 1,1 miljoonaa rauhoitettua vuollejokisimpukkaa. Myös joen virkistyskäyttö ja kalastus kärsivät. Joen toipuminen äkillisestä nikkelikuormituksesta kesti 3–4 viikkoa. Kokemäenjoen vuollejokisimpukkapopulaation luontaista palautumista on seurattava. Populaatioiden koot arvioidaan ensimmäisen kerran viimeistään vuonna 2018. Tutkimus toistetaan tämän jälkeen vielä kahdesti kolmen vuoden välein. Uhkasakko 500 000 euroa. Jokaisen seurantakerran tuloksista raportoitava. Laaja yhteenvetoraportti 30.6.2025 mennessä. Uhkasakko 500 000 euroa. Seurattava Kokemäenjoen tilan luontaista palautumista. Uhkasakko 500 000 euroa. Seurannan tuloksista raportoiva vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Laaja yhteenvetoraportti korjaustoimien vaikuttavuudesta ja perustilan saavuttamisesta 30.6.2025 mennessä. Uhkasakko 500 000 euroa. Mikäli joen perustilaa ei luontaisella palautumisella ja korjaustoimilla ole saavutettu, seuranta jatkuu ja korjaustoimia täydennetään. Uhkasakko 500 000 euroa. Lähde: Varsinais-Suomen ely-keskuksen päätös Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle vesistön merkittävän pilaantumisen ja luontovahingon korjaamiseksi. Annettu kesäkuussa 2017. "Yhteisösakon vaatiminen olisi tässä tilanteessa ollut kohtuutonta." Hannu Väntsi kihlakunnansyyttäjä