Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Kolumni: Itsenäisyyspäivä sata vuotta sitten

Joulukuun kuudentena päivänä vietetään itsenäisyysjuhlaa. Suomi täyttää sata vuotta. Juhlia on valmisteltu pitkään eri tahoilla. Hivenen skeptisesti ajattelen, ettei päivän vietossa tapahdu suurempia uudelleenavauksia, vaan kaikki sujuu entiseen tapaan. Kummallisesta syystä suurimmaksi anniksi koetaan tasavallan presidentin järjestämät kutsut, jotka tulevat koteihin tv-lähetyksenä. Viikkokausia julkinen sana, kuva ja ääni märehtii sitä, keitä tilaisuuteen on kutsuttu ja miten he ovat pukeutuneet. Historiantutkijoiden keskuudessa pohditaan, onko 6. joulukuuta oikea itsenäisyyspäivä. Olisiko 15. marraskuuta paljon perustellumpi? Perusteet näkemykselle vaikuttavat vahvoilta tarkasteltaessa vuoden 1917 monipolvista kehitystä. Eduskunta päätti ottaa itselleen korkeimman vallan 15. marraskuuta. Päivää aikaisemmin alkoi koko maata käsittävä suurlakko ja 16. marraskuuta eduskunnassa hyväksyttiin kunnallislait ja kahdeksan tunnin työaikalaki sosiaalidemokraattien ja maalaisliiton äänin. Merkittäviä asioita nykyaikaakin ajatellen. Kun mentiin kolmisen viikkoa eteenpäin, poliittiset asetelmat mullistuivat puoluekentän ryhmittyessä uudelleen. Itsenäisyysjulistuksen myötä alkoi kiistely valtiomuodosta kuningashaaveineen ja tammikuussa 1918 mitä onnettomin tapahtuma, kansalaissota, jonka haavat saatiin ommeltiin kiinni vasta kymmenien vuosien päästä. Jos silloinkaan. Vuosi 1917 koettiin kiivaana aikana. Homma lähti liikkeelle maaliskuussa keisarin ja Suomen suuriruhtinas Nikolai ll:n luovuttua vallasta. Maailmansotaa oli käyty kehnolla menestyksellä monta vuotta. Liikettä ja säpinää riitti myös Kiukaisissa. Heinäkuussa alkanut maatyöläisten lakko puri ja vaikutti lähes sadan tilan elämänmenoon. Lakko kärjisti entisestään luokkavastakohtaisuuksia. Kielenkäyttö kärjistyi sangen kovaksi. Mihin se olisi yltänyt, jos some vihapuheineen olisi jo ollut käytössä? Näin itsenäisyyspäivän alla on entistä tärkeämpää, että jokainen tutustuu kansakuntamme historiaan ja merkittäviin käänteisiin. Toisinaan tuntuu siltä, että perehdymme hyvin perusteellisesti antiikin Kreikan ja Rooman tapahtumiin. Kun etenemme aikajanalla, tieto jää yhä ohuemmaksi. Historian tuntemuksella ymmärrämme paremmin nykyajan ratkaisuja. Harrasta itsenäisyyspäivää, myös niille, jotka eivät saa kutsua linnan pippaloihin. Arjen sankarit ja maan hiljaiset ovat luoneet sen vahvan perustan, jota nyt sisältäpäin kiivaasti murennetaan.