Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Pääkirjoitus: Suomi elää nyt varsin vahvan itsenäisyyden aikaa

Suomen eduskunta hyväksyi sata vuotta sitten Svinhufvudin senaatin esityksen Suomen julistautumisesta itsenäiseksi. Tästä päivästä tuli itsenäisyyspäivä, jota tänään vietämme Suomen satavuotisen itsenäisyyden merkeissä. Suomesta ei vielä 6. joulukuuta 1917 tullut aidosti itsenäistä, vaikka eduskunta selkeän tahtonsa tuolloin ilmaisikin. Itsenäisyys oli suhteellista myös sen jälkeen, kun Neuvosto-Venäjä aivan saman vuoden lopulla tunnusti Suomen itsenäisyyden. Maassamme – muun muassa Kokemäellä ja Harjavallassa – oli tuolloin vielä runsaasti Venäjän sotaväkeä. Suomi ei ollut missään nimessä täysivaltainen eikä riippumaton. Seuraavana vuonna maahamme saapui vielä saksalaisiakin sotajoukkoja sisällissodan loppuselvittelyissä. Sekavan ja verisenkin alun jälkeen itsenäisyys vakiintui, kunnes se oli vuonna 1939 uhattuna, kun Neuvostoliitto aloitti sodan. Vaikka Suomi onnistui toisessa maailmansodassa säilyttämään nimellisen itsenäisyytensä, oli todellinen riippumattomuus äärimmäisen ohutta heti sotien jälkeen. Päätöksiä tehtiin liittoutuneiden valvontakomission valvonnassa. Todellista valtaa komissiossa käytti Neuvostoliitto. Osa suomalaisista on sitä mieltä, että maamme menetti itsenäisyytensä, kun liityimme Euroopan unioniin. Oikeasti näin ei tapahtunut, koska Suomi liittyi unioniin omasta tahdostaan. Itse asiassa satavuotiaan Suomen itsenäisyys on nyt kenties vahvempi ja vakaampi kuin koskaan.