Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Pääkirjoitus: Sisällissotamme muistuttaa eriarvoistumisen vaaroista

Itsenäisyyden juhlavuosi on jäänyt taakse. Tänä vuonna vietetään erilaista juhlavuotta, kun tulee kuluneeksi sata vuotta maamme sisällissodasta. Itsenäiseksi julistautuneessa Suomessa elettiin sata vuotta sitten sekasorron keskellä. Yhteiskunta oli voimakkaassa käymistilassa ja näillä seuduinkin oli vielä runsaasti venäläisiä sotajoukkoja. Huoli järjestyksen säilymisestä oli suuri. Sen ylläpitämiseksi perustettiin erilaisia järjestyskaarteja. Yhteiskunta jakautui voimakkaasti punaisiin ja valkoisiin. Alkaneessa sisällissodassa oli paikoin vapaussodan piirteitä, Suomi halusi eroon venäläisistä sotilaista. Kapinaksi sotaa voi myös nimittää, koska Suomen kansanvaltuuskunnan joukot nousivat kapinaan hallitusta vastaan. Sydän-Satakunnan alueella ei käyty varsinaisia sisällissodan rintamataisteluita, mutta sota näkyi kyllä vahvasti tämänkin seudun arjessa. Ihmiset joutuivat enemmän tai vähemmän satunnaisesti väkivallan kohteeksi. Myös omaisuutta tuhoutui merkittävästi. Yhteiskunnan jakautumiseen oli selvät syyt. Eriarvoistumiskehityksestä johtunut epätoivo purkautui lopulta väkivaltaisina tekoina. Paljon pahaa tehtiin puolin ja toisin. Syntyi haavoja, jotka arpeutuivat hitaasti. Sata vuotta sodan jälkeen siihen liittyviä asioita on jo helpompi käsitellä kiihkottomasti. Nyt on hyvä ottaa selvää, millainen sisällissotamme oli ja miksi se syttyi. On myös tärkeää pitää huolta siitä, ettei samanlaista eriarvoistumiskehitystä pääse enää syntymään.