Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Mielipide: Paavo Väyrynen – kunnioitettava valtiomies

MIELIPIDE Paavo Väyrynen , moninkertainen ministeri, kansanedustaja ja europarlamentaarikko on tehnyt näyttävän paluun Suomen politiikan kovimpaan ytimeen: Hän aikoo Suomen tasavallan presidentiksi. Hänen kannattajakorttejaan keränneiden ihmisten on täytynyt tehdä valtavan työ. Iltasanomat uutisoi joulukuussa, että kortteja oli viety oikeusministeriöön yli 26 000. Maaseudun Tulevaisuus -lehden välissä ollut Väyrysen kortti näyttää puhutelleen keskustalaisia sekä ihmisiä maaseudulla. Keskustan kunniapuheenjohtaja on siis pätevä ja pidetty henkilö. Tähän hyvään tunnelmaan kietoutuu myös keskustasta irrotellut kansalaispuolue, jonka suosio noussee Väyrysen mukana. Väyrynen on mielestäni vahvasti matkalla arvovirkaan – Suomen tasavallan presidentiksi 2018. Muutamat merkit viittaavat siihen, että suomalaiset ovat nyt valpastuneet. Kenties he ovat suorastaan saanet herätyksen: gallupit eivät saa äänestää heidän puolestaan presidenttiä. Ihmiset äänestävät itse, päättelen kannattajakorttien valtavasta lopputulvasta ja Väyrysen itsensä innokkuudesta parantaa maailmaa. Ennen kuin äänestetään, ehdokkailta tarvitaan näyttöä pätevyydestä, tarvitaan haastamista ja selvityksiä miksi Suomen hallituspolitiikka epäilyttää, miten Suomi asemoituu koko maailmankartalla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Mikä on Suomen valinta näyttää rauhantahtoa ja uskottavuutta, ettemme koskaan olisi osallisia hyökkäyksiin ja sotiin? Mielestäni kovan historiamme juurten täytyy olla muistutus rauhasta ja pienten kansojen merkityksestä. Yksi arvostamani asia on, että Suomella ja Venäjällä on ollut yli 70 vuotta kestänyt pitkä rauhan raja. Paavo Väyrynen kirjoittaa itsestään kirjassaan Eihän tässä näin pitänyt käydä : ”Viime marraskuun 30. päivänä tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun aloitin urani valtioneuvoston jäsenenä, opetusministerinä, maaherra Martti Miettusen johtamassa keskustan ja vasemmiston yhteishallituksessa. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen runnasi sen väkisin kokoon, kun puolueet eivät millään kyenneet hallitusyhteistyöstä keskenään sopimaan. Sittemmin olen toiminut valtioneuvoston jäsenenä kuudessa muussa hallituksessa kaikkiaan viidellä vuosikymmenellä.” Väyrynen kirjoittaa seuraavalla aukeamalla: ”Vaalikaudesta 1991–1995 alkaen kansanvallan toteutumiseen on alkanut vaikuttaa Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. Unioniin liittyminen täytti muodollisesti kansanvallan vaatimukset, kun kansan enemmistö ja kansanedustajien määräenemmistö sen hyväksyivät. Ratkaisun legitimiteettiä heikentää se, että päätöstä tehtäessä perustuslakia tulkittiin tavalla, joka murensi sen vähemmistölle antamaa turvaa. Lisäksi valtamedia luopui periaatteistaan ja ajoi voimakkaasti jäsenyyttä. Kansa ei tiennyt, että tarjolla oli parempi vaihtoehto, Euroopan talousalue ja Pohjolan yhteisö. Euroalueeseen liityttiin perustuslain vastaisesti ilman kansanäänestystä ja vain tiedonantomenettelyä käyttäen.”