Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Veetistä ja Topista tulee sudenpentuja jo helmikuussa

Vielä vajaat pari viikkoa pitää odottaa ennen kuin ensimmäiset partiolaiset pääsevät tutustumaan toisiinsa Kokemäen Kauvatsalla. Teljän partion lippukunnanjohtaja Viivi Virtanen kertoo, että lippukuntia Kokemäellä on vain yksi, mutta kokoontumispaikkoja kaksi. Kauvatsalaiset aloittavat toimintansa Kauvatsan seurakuntatalossa 13. helmikuuta. Myös Kokemäen keskustassa pyritään aloittamaan helmikuun aikana, mutta kokoontumispaikka on vielä auki. Kokemäen keskustaan on toistaiseksi saatu vasta "kaksi varmaa vetäjää”. Lisää aikuisia tarvittaisiin kipeästi, jotta Sudenpennut eli ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista koottava ryhmä pääsisi aloittamaan ensimmäisenä. Kauvatsalla aikuisia on saatu mukaan jo 6–8, joten partioryhmiä voidaan järjestää kolme. Sudenpentujen lisäksi perustetaan Seikkailijoiden ryhmä, jossa on mukana kolmas- ja neljäsluokkaisia sekä Tarpojien ryhmä, joka on tarkoitettu viides- ja kuudesluokkalaisille. Sudenpentuja mukaan on tähän mennessä ilmoittautunut kuusi, seikkailijoita kahdeksan ja tarpojiakin ainakin viisi. Mukana on sekä tyttöjä että poikia. Kauvatsan ryhmiä johtaa lippukunnanjohtajan apulainen Satu Vihervaara . Vihervaara kertoo partiolaisten kokoontuvan seurakuntatalossa joka tiistai-ilta. –Ajatus on, että olemme kaikki paikalla yhtä aikaa. Välillä voidaan olla eri porukoissa ja välillä leikkiä yhdessä, Vihervaara sanoo. Tiistaina Kauvatsan kokoontumispaikan aikuiset kokoontuivat yhteen suunnittelemaan tulevaa. Puolet vetäjistä on sellaisia, jotka ovat itsekin kuuluneet joskus partioon. Vihervaara aloitti partion kolmannella luokalla ja jatkoi yläasteelle asti. Tuolloin piti pärjätä ilman aikuisia. –Me ohjasimme itse itseämme ja tehtiin mitä keksittiin. Viikonloppuisin likkakavereiden kanssa otimme reput mukaan ja lähdimme metsään, Vihervaara muistaa. Elina Pruuki , Sanna Seppälä , Jaana Heino ja Milla Juutilainen lähtivät mukaan siksi, että Kauvatsan lapsille saataisiin jotain tekemistä. He myös tietävät, että ilman vetäjiä partion elvyttäminen ei onnistu. –Kun täällä ei ole yhtään mitään! Oma lapseni on sen ikäinen, että tarvitsisi jotain harrastusta. Vetäjäksi lähdin siksi, ettei se homma ainakaan siihen kaatuisi, Heino kertoo. Juutilaisen houkutteli mukaan oma äiti. –Olin heti mukana. Viihdyn hyvin lasten kanssa ja tulen kaikkien kanssa helposti toimeen, Juutilainen kertoo. Naiset myöntävät olevansa partiosta ainakin toistaiseksi innostuneempia kuin lapset. –Siinä meillä on iso homma, että saamme lapsetkin innostumaan, Heino nauraa. Pruuki kertoo vähän epäilleensä, onko hänestä partion vetäjäksi ilman partiotaustaa. Sitoutuminen toi mukanaan myös rimakauhun. Vihervaara tietää, että tekemistä on paljon, mutta samalla partio opettaa vetäjilleen myös paljon uutta. Tukea saa toisilta, ja myös netissä on paljon hyviä ohjeita, miten tuokiot kannattaa koota. –Sitoutumista se tietysti vaatii, mutta onneksi meillä on jo nyt sen verran vetäjiä, ettei kaikkien tarvitse olla paikalla joka viikko. Ja kun olemme kaikki samassa tilassa, voimme auttaa toinen toisiamme, Vihervaara vakuuttaa.