Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Pääkirjoitus: Levottomuus leimasi vuonna 1918 punaisen Suomen arkea

Kokemäenjokilaaksosta tuli pian sisällissodan sytyttyä talvella 1918 osa punaista Suomea. Punakaartit ottivat käytännössä vallan alueen kunnissa helmikuun alkupäivinä. Vaikka epävakaisiin oloihin oli jo ehditty tottua, olivat ensimmäiset päivät punaisten vallan alla monin paikoin pelottavan sekasortoisia. Lisäjännitettä tilanteeseen toi muun muassa se, että uusien vallanpitäjien joukossa oli paljon ulkopaikkakuntalaisia – ja myös venäläisiä sotilaita. Elintarvikehuollon varmistamiseksi tehtyjen takavarikkojen lisäksi maatiloilla, kaupoissa ja meijereissä tehtiin paljon suoranaisia ryöstöjä. Varsinkin venäläiset sotilaat ryöstivät kaikenlaista tavaraa myös yksityishenkilöiltä. On toki ymmärrettävää, etteivät uudet, tottumattomat vallanpitäjät saaneet sekavissa oloissa järjestyksenpitoa tyydyttävälle tasolle. Elämä jatkui uudessa komennossakin. Ruuasta oli pulaa, mutta esimerkiksi kouluissa ja kirkoissa toiminta jatkui kutakuinkin vanhaan malliin. Kunnallisen päätösvallan haltuunotossa vallankumouksen tekijät eivät kiirehtineet. Nakkilassa ja Kiukaisissa punaiset ottivat täyden vallan kunnallisissa asioissa helmikuun loppupuolella, Kauvatsalla haltuunotto tapahtui maaliskuun alussa, mutta Harjavallassa ja Kokemäellä vallanvaihto siirtyi maaliskuun loppupuolelle. Uusi erityisen levoton kausi ajoittui huhtikuun puoliväliin, jolloin punaisten joukot olivat jättämässä Satakuntaa. Silloin punakaartilaiset veivät saamaansa käskyä noudattaen mukanaan kaiken tavaran, mikä mukaan mahtui.