Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Mustakynän pakina: Partiolaisten paluumuutto

Partiotoiminta elvytetään Sydän-Satakunnassa. Tuon otsikon näin jossain ja tempaisin rusettisolmut kenkiini. Onneksi solmutekoon sain kloppina oppia Siikaisten seurakunnan kesäleirillä. Mutta on partiolaisuus muutakin kuin solmujen tekoa. Se on myös kaikenmoisten metsäasumusten värkkäilyä ja muitakin semmoisien taitojen opiskelua, että vaikka nuori partiolaishenkilö uimapuvussaan marraskuiseen metsään laskuvarjolla pudotettaisiin, niin viikon päästä hänellä siellä olisi jo lämmin maja, nahkaiset vaatteet, kalajuureskeittoa tuohiroppisissa kymmenelle hengelle, palvattua mettäsikaa kahdeksan kiloa siivuina ja jälkiruuaksi karpalohyytelöä. Löylytiivis turvesaunakin olisi valmiina ja riukukäymälä rinteessä ison kiven takana. Kivenkolokaljaa riittäisi saunajuotavaksi ja raittiimmille vatelmanlehtiteetä. Tietysti Kokemäen Pitkäjärvelle kaavaillaan ensimmäistä partioleiriä. Siellä tasaisessa männikössä on toki hyvä harjoitella solmuja pidempäänkin köyteen, mutta Harjavallan Pitkäjärvi olisi hiukan haasteellisempi noin kalastuksen kannalta. Siellä kun on vapaat vesialueet niin pieniä, että saa siinä tarkkana olla kun heinänkorsisilmukalla hauen ylös nappaa. Oikein urbaanit eliskä pääkaupunkiseudun nuoriso käy Espoon Nuuksion erämaissa harjoittelemassa partiotoimintaa ja jopa talvella yöpyvät teltoissaan siellä. Kyllä vaan on reipasta sakkia sielläkin, pakko tunnustaa. Mutta vielä haasteellisemmat erämaat löytyvät Kokemäen Kauvatsan Nuukiosta. Niin, tuo Nuukio on entinen talousmetsä tuolla Rieväjärven takaisessa Pettuleivänmaassa. Siellä on turha repiä tuohta, mutta sitkeää närettä riittää mitä kierautella veneenairojen pidikkeiksi, kunhan ensin on jättiläishaavasta semmoisen itselleen nakertanut. Ja kyllä riittää aineksia varpuluudan kuin myös vispilän tekoon. Vispiläkauppaa voi sitten kesäisin käydä Aurajärven erämajalla heti saunan jälkeen. Muita partiollisuuteen kuuluvia yleviä ihmiselkeitä voi tulla opettelemaan Kauvatsan seuratalolle, varsinkin joka heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Siellä sitä on valmiina muitakin urheilullista nuoria ja vanhoina viisaina guruina istuu laavussa kaffilla Pena ja minä, O. Peltonen