Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

ITE-taiteilija kuvittaa kipeätkin kertomukset kankaalle, videolla hän kertoo töidensä synnystä

Tuhannen tarinan ITE-taiteilija Ullakaisa Kaarlela kuvaa itseään persoonamagneetiksi. Hän kertoo vetäneensä aina puoleensa omaperäisiä ihmisiä, mutta myös hakeutuneensa sellaisten pariin. –Meillä on kotona Euroopan hulluin huusholli, jossa jokainen on saanut kasvaa omaksi itsekseen. Myös minua rohkaistiin kotonani ilmaisemaan itseäni, Kaarlela sanoo. Isänsä oli hyvin sosiaalinen ja jo pienenä tyttönä Raahessa hän tottui siihen, että kahvipöytään kutsuttiin milloin kaupunginjohtaja, milloin "Rautakaupan Yrjö", joiden kanssa maailma pistettiin järjestykseen. Ullakaisa Kaarlela ei kuitenkaan ryhtynyt ammattitaiteilijaksi, taiteilijuus syntyi myöhemmin, kohtaamisten sivutuotteena. Poriin nykyisin asettunut Kaarlela kouluttautui ja työskenteli mainosalalla eri puolilla Suomea. Päästyään töihin Gallupille hän kiersi keräämässä ihmisten tarinoita sadoissa kodeissa. –Kullaalla tutustuin naiseen, joka asui 50 kissan kanssa. Hän pyysi minua aina tuomaan mukanani jauhelihaa, josta hän kokkasi kylän puliukoille makaronilaatikkoa. Ullakaisa Kaarlela puhuu tarinoidensa henkilöistä mutkattoman suoraan, oikeilla nimillä, mutta kunnioittaen. Hän näki päässään ihmisten kertomukset kuvina, joita hän alkoi kirjoa värikkäin langoin kankaalle. Kaarlelan tunnettuja töitä ovat muun muassa Kalevala-aiheiset kuvat, joista löytää helposti uuden näyttelyn siemenen. Karjalaisten kuvamaailmoiden hahmojen joukossa seikkailee tyttö pyörätuolissa. –Tyttö pyörätuolissa on tyttäreni. Hänen epilepsiansa vei hänet pyörätuoliin 12 vuotta sitten. Sairastin itse samaan aikaan vakavasti. Kun vielä mieheni loukkasi itsensä töissä, meitä oli kolme vammaista samassa taloudessa. Siitäkin selvittiin. Kaikesta voi selvitä. Samoin on nimetty näyttelyn avaava, luonnollisen kokoinen virkattu patsas. Kirjava taiteilijan omakuva työntää tytärtään pyörätuolissa. Parin takana seinällä katsoo jalkansa loukannut mies heidän peräänsä, keppi tukevasti molemmissa kourissaan. Kahdeksan lapsensa nuorimmaisen omaishoitajana ja useamman lapsenlapsen "ultsimummona" elämäntarinat ovat värittyneet lohdulla ja toivolla. Kaarlelan kirjomat värikkäät kankaat loistavat kirkkaissa väreissä. Ilo pursuaa yli, vaikka kuvat kätkevät sisälle usein traagisia tarinoita omaishoitajien arjesta. –Olen ihastunut vanhoihin omaishoitajamiehiin. Siihen, kuinka heillä on kyky käsitellä vaikeuksia, jokaisella omansa. Vaikka sydän on vereslihalla, he rakastavat hoidettavaansa ja samalla itseään, Kaarlela kertoo ja näyttää työtä Vanhasta Niilosta, jonka alla on kirjapino. Pinon kirjojen kätköihin tosielämän Niilo on leikannut kirjojen sivuille koloja, joihin hän on kätkenyt irrallisia lauseita elämästään. "Tänään naurettiin paljon". "Puuro ei maistunut". Satojen "päiväkirjojen" sisuksiin Niilo on purkanut tuntojaan. –Nämä ovat selviytymistarinoita, muistutus siitä, ettei katkeruudelle ja itsesäälille saa antaa sijaa. Asioiden peittely ei ole keino selvitä, asiat täytyy vain osata ottaa vastaa. Kun Emil Cedercreutzin museon museonjohtaja Henry Flinkman ja museoamanuenssi Satu Tenhonen näkivät Ullakaisa Kaarlelan työtä, oli selvää, että niistä täytyy saada Harjavaltaan näyttely. Vaikka museon kokoelmissa on ITE-taiteilijoiden töitä, ei varsinaista näyttelyä aiheen tiimoilta ole ollut. –Kaarlelan tarinat puhuttelevat ja vaativat syventymistä. Työt vetävät sisäänsä, niissä näkyy maailma, jossa tekijä on käynyt, Flinkman ihastelee. Museon näyttelyt ovat keränneet hyvin kävijöitä. Heli Laaksosen ja Simo Riikosen näyttelyt keräsivät yli 5 600 kävijää, sekä yhden päivän kävijäennätyksen. Kun niin suurelle joukolle museo tuli tutuksi, voi ITE-näyttelylle povata myös menestystä. Näyttelyn kuratoi Elina Vuorimies , joka on tehnyt pitkän uran ITE-taiteen parissa. Kun hän näki museon tilat, hän huomasi, että Kaarlelan töitä voi täydentää muiden ITE-taiteiljoiden töillä. –Nyt saimme kokoon kokonaisuuden, joka kuvastaa hyvin, kuinka erilaista ITE-taide voi olla. Toivottavasti tämä murtaa käsityksiä ITE-taiteesta pelkkänä hassuina moottorisahalla veistetyistä karhuista, joilla toki niilläkin on sijansa. Näyttelyssä on töitä useilta ITE-taiteilijoilta. Mukaan ovat päässeet Riku Rautio, Väinö Oja, Jussi Nuolivaara, Markku Yli-Lankoski, Jukka Säntti, Timo Peltonen, Jorma Pihl, Viljo Luokkanen ja Risto Pelkonen. Aurinkopolku ja ITE tarinoi – Ullakaisa Kaarlela ja omaishoitajien arki, Emil Cedercreutzin museossa 27.3.–8.7. Kuraattori Elina Vuorimies. Keväällä ITE-näyttely laajenee museon pihapiiriin veistoksin. Luvassa on myös taiteilijatapahtumia ja työpajoja, luento sekä piknik. "Olen ihastunut vanhoihin omaishoitajamiehiin. Siihen, kuinka heillä on kyky käsitellä vaikeuksia, jokaisella omansa. Ullamaija Kaarlela