Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Puheenvuoro: Maahan laitettu on hyvin käytetty raha

Taloudellisesti vaisumpien vuosien jälkeen Harjavallan kaupungin tulos oli viime vuonna jälleen ylijäämäinen. Tulos, vajaa 300 000 euroa on vielä merkittävämpi, kun sen suhteuttaa viime vuoden talousarvioon, joka oli laadittu yli miljoona euroa alijäämäiseksi. Kaupungin viime vuoden tulosta paransivat erityisesti odotettua suuremmat yhteisöverotulot. Harjavalta investoi viime vuonna runsaalla kahdella ja puolella miljoonalla eurolla. Iso osa summasta sijoitettiin maan alle, sillä kaupunki jatkoi viime vuosina tehtyä kunnallistekniikan peruskorjausurakkaa. Tämä aiheuttaa toisinaan tunteenpurkauksia kahvipöytäkeskusteluissa: kannattaako rahaa sijoittaa maan alle vai olisiko sille jotakin tähdellisempää käyttökohdetta? Ymmärrettävä kysymys. Tietenkin kuntalaiset nauttisivat mieluummin selkeästi näkyvistä investoinneista, kuten uusista harrastuspaikoista tai päiväkodeista – huolimatta siitä, että uusittu kunnallistekniikkakin näkyy jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi vesi- ja sähköjohtoverkkojen peruskorjaamisen lisäksi Harjavallassa on totuttu siihen, että jokakesäisiin investointeihin ovat lukeutuneet myös katujen asfaltoinnit ja katuvalaistuksen uusimiset. Vaikka Harjavallassa on ollut taloudellisesti tiukkaa, on kaupunki siis kuitenkin pääsääntöisesti pitänyt huolta omaisuudestaan. Se on tärkeää jo pelkästään kaupungin kaduilla liikkuvan runsaan raskaan liikenteen takia. Jokaisella paikkakunnalla tilanne ei ole yhtä hyvin. Maakunnassa liikkuessa vastaan tulee huomattavia määriä huonossa kunnossa olevia teitä ja katuja – joita toki löytyy myös Harjavallasta. Monilla paikkakunnilla korjausvelkaa on syntynyt runsaasti. Jokaisessa kunnassa ei enää edes tiedetä, kuinka paljon, selviää tuoreesta selvityksestä. Taloustutkimuksen tekemän kuntainfraselvityksen mukaan vain joka kolmas pieni kunta on selvittänyt infran korjausvelkatilanteen, ja alle puolilla kunnista on suunnitelmat velan lyhentämiseksi. Pienissä kunnissa suunnitelmat on vielä harvemmalla. Keskeinen syy korjausvelan syntyyn on tietenkin määrärahojen puute. Monet kunnat eivät pääse nauttimaan esimerkiksi yhteisöverotuloista samalla tavalla kuin vaikkapa Harjavalta tai muut suurteollisuuden varaan rakentuneet kunnat. Kovin paljon ylimääräistä ei silti Harjavaltakaan investoi. Kuten talousjohtaja Sydän-Satakunnan haastattelussa mainitsi, jos investointimääräraha laskisi miljoonalla eurolla, alkaisi infra vanheta. Siihen ei ole varaa; kunhan kevät etenee, paljastunee lumen alta taas runsas määrä routavaurioita.