Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Äijäturinaa reiän ympäriltä ja kauempaa – aina huumorilla

Ei niin pientä urakkaa, ettei se vaatisi johtajaa. Tosin aivan pienestä urakasta ei ollut kyse, kun Aarne Räikkönen kutsui koolle eläketovereitaan nikkaroimaan linnuille pesäpönttöjä. Ensimmäisenä urakka-arvion ehättää heittämään Rauno Hakanen . –Kai me 500 pönttöön lopetetaan, mutta pilke silmässä paljastaa vähemmänkin riittävän. –Materiaalia riittää noin 50–60 pöntön tekemiseen. Riippuu, kuinka paljon pojilla syntyy hukkapaloja, Räikkönen arvioi noin 300 pöntön rakennuskokemuksella. –Eikä mitä tahansa materiaalia olekaan, tämähän on Luvian sahan mitallistettua tavaraa. Pitäisi lujuuslaskelmien pitää kutinsa, Voitto Kankeri jatkaa ja upottaa Hiltin reikäterän jalkansa alle puristettuun lautaan ja työnjohtaja Räikkönen hätääntyy. –Ei taida olla nyt Kankerin työergonomia ihan kohdallaan. –Tottumuskysymys, maata päin olen tottunut reikiä painamaan, Kankeri kuittaa. Miesporukan sanailu on leppoisaa, tuttua useimmilta työmailta. Työ sujuu tottuneen tehokkaasti, mutta pilke silmäkulmassa purkautuu suupielestä pääseviin tokaisuihin. Härskiä kenties? No ehkä enemmän viatonta pikkutuhmaa. –Kun tuntee toisensa, voi keventää vähän ronskimmin, eikä kukaan loukkaannu. Naisilla on omat juttunsa, ne vasta ronskeja ovatkin, siinä miehet kuuntelisivat korvat punaisina, Kankeri tietää. Kuulumiset tulee vaihdettua, nekin hurtin huumorin varjolla. Pikku tokaisuilla varmistetaan samalla työn sujuvuus. –Mikä siellä tuotantopäässä nyt hidastaa, osia kokoon naulaava Pentti Marila naurahtaa kun pöytä yllättäen tyhjenee. Räikkönen vakuuttaa, että pian lautaa tulee lisää. Hän tarkastelee Kankerin poraamia reikiä ja arvioi niitä hieman vinoiksi. –No kun eihän sitä tiedä, miltä suunnalta ne linnut tulevat, reikämies perustelee hyväksyvän naurun saattelemana. Todellisuudessa tämä ryhmä on selvästi tottunut tekemään käsillään. Kukaan ei kaipaa ohjeita. Miehet juttelevat käden taidoista, joiden pelätään hiipuvan. Ammattikoulutuksessa on pulaa käsillä tekijöistä talonrakennuksesta putkimiehiin. Linjat eivät tahdo täyttyä. –Toisin oli ennen, kun kaikki mahdollinen tehtiin itse, pohtii Aarne Hintsala , itsekin neljä taloa rakentaneena ja Kankeri jatkaa. –Itse tehtiin juu, lapsetkin. Puheista kuulee, kuinka tekemistä arvostetaan, vaikka se osoitetaan pienellä naljailulla. Tekijämiehet ovat huomanneet myös ohi ajaessaan Anolan kartanon puimalan suulin kattoremontin. –Siellä on ammattilaisia kiikkumassa. Ammattimiehiä, eivät pelkää korkeita paikkoja ja jälki on hyvää, Räikkönen sanoo. Urakka etenee. Pönttömalliksi on valittu yksinkertainen, helposti huollettava "yleismalli". Ensimmäiset 20 pönttöä tehdään 32 millimetrin reiällä. Seuraavat, hieman leveämmästä laudasta tulevat saavat 40 millimetrisen oviaukon. Mallit soveltuvat varsin monelle pikkulinnulle. Voitto Kankeri on pönttömalleissaan huomioinut käytännöllisiä pikku seikkoja: kestävyys, materiaalipihiys ja toimivuus sekä puhdistettavuus vaikuttavat käyttömukavuuteen. Kiinnitysruuveista pöntön saa rautalangalla tai narulla puun runkoon ilman, että puuhun tarvitsee laittaa nauloja. Pöntön pohja kierähtää kätevästi sivuun puhdistettaessa. Tasakattoa miehet eivät omakotitaloon enää rakentaisi, mutta linnunpöntössä se toimii. –Rakensin ensimmäisen oman taloni ajan muodin mukaisesti tasakattoisena. 20 vuotta sitä kärsin ja sitten korotin sen päälle harjakaton, Aarne Hintsala sanoo. Erkki Virolainen viilailee osista ylimääräisiä kröpelöitä ja pohtii, miten mahtoi käydä viime vuotisen miljoonan pöntön talkoohaasteen kanssa. –Haaste onnistui, pönttöjä rekisteröitiin 1,3 miljoonaa. Toisesta päästä pönttöjä mätänee kuitenkin vuosittain niin paljon, että uusia tarvitaan jatkuvasti, Aarne Räikkönen laskee ja kaapasirkkeli katkaisee taas uuden laudan lintukodon seinäelementiksi. Miehet pohtivat, pitäisikö urbaaneille linnuille tehdä rivitaloasumuksia. Kerrostalot eivät oikein toimi. –Kerrostalosta saisi helposti puhdistettua vain alimman kerroksen, Pentti Marila huomaa. ÄijäVirtaa on Eläkeliiton kampanja, jolla etsitään keinoja miesten aktivointiin. Aarne Räikkönen on Nakkilan osaston AijäVirtaa -vastaava. Toinen on puheenjohtaja Teuvo Ruohonen. Pönttötempaus oli ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen. ÄijäVirtaa -toimintaan osallistuminen tuo virallisen määritelmän mukaan hyvää mieltä, mielekästä tekemistä arkeen sekä ryhmään kuulumisen tunteen. Se on helppo uskoa. Rennolla otteella kaikki on helpompaa, kuten Voitto Kankeri kiteyttää. –Kyllä täällä Suomessa on kaikki mahdottoman hyvin, kun vaan ei vouhotettaisi liikaa. Artikkelia on muutettu. Artikkelista poistettiin kohta Anolan kartanon kattoremontin virolaisista työntekijöistä, sillä työntekijät ovat suomalaisia. "Kun tuntee toisensa, voi keventää vähän ronskimmin, eikä kukaan loukkaannu. Voitto Kankeri