Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Tässä talossa asunut kelloseppä kuvasi perhetapahtumat ja sisällissodan tuhot – Viiksekäs herrasmies oli yhteisönsä arvostettu jäsen

Ainakin kaikille vanhoista valokuvista kiinnostuneille kokemäkeläisille Axel Eriksson on tuttu nimi. Mies muutti Tulkkilaan 1900-luvun alussa ja rakennutti pienen talon Ala-Haapion maista lohkotulle Rantamaan kiinteistölle. Talo on yhä olemassa osoitteessa Tulkkilantie 38. Eriksson oli ammatiltaan kelloseppä, mutta sivutoimekseen hän kehitti elinkeinon, josta hänet varsinaisesti tunnetaan. Viimeistään 1910-luvulla hän hankki valokuvausvälineet ja ryhtyi harjoittamaan myös valokuvaajan ammattia. Ateljeen hän rakennutti talonsa toiseen kerrokseen. Kunnolliset tilat saatiin muuttamalla talon harjakatto taitekatoksi. Valokuvien kysyntä kasvoi tuohon aikaan merkittävästi. Muotokuvien lisäksi ihmiset halusivat saada kuvia hautajaisista ja syntymäpäiviltä. Eriksson tajusi myös uutis- ja postikorttikuvien merkityksen. Hän kuvasi ahkerasti Kokemäen maisemia ja rakennuksia sekä erilaisia tapahtumia. Kiinnostavista aiheista otettuja kuvia sai kaupaksi enemmänkin, kun ihmiset ostivat niitä muistoksi – tai postikorttina lähetettäväksi. Paitsi Tulkkilan maisemakuvista, Eriksson tunnetaan erityisesti Kokemäellä ensimmäisen maailmansodan aikana majailleiden venäläisten sotilaiden sekä sisällissodan tuhojen kuvaajana. Viimemainittuja kuvia on julkaistu useissa sisällissotaa käsittelevissä teoksissa ja myös ajan lehdissä. Eriksson kävi kuvaamassa sodan tuhoja ainakin Vammalassa asti. Valokuvaajan tuotteliainta vaihetta oli ajanjakso 1910-luvun puolivälistä 1920-luvun lopulle. Eriksson kuoli alle 60-vuotiaana vuonna 1933. Hän jatkoi jossain määrin valokuvaamista elämänsä loppuun asti. Eriksson lähti hanakasti ulos ateljeestaan. Hän kävi kuvaamassa ihmisten kodeissa ainakin myös Harjavallassa. Laulujuhlilla ja muissakin musiikkitapahtumissa hän liikkui ahkerasti jo oman musiikkiharrastuksensakin vuoksi. Paikkakunnalla arvostettu mies oli mukana muun muassa Kokemäen soittokunnassa. Eriksson kuvasi ahkerasti esimerkiksi suojeluskuntalaisia, naisvoimistelijoita sekä kokemäkeläisiä yrityksiä ja oppilaitoksia. Erilaisissa tapaamisissa otetut yhteiskuvat olivat suosittuja. Valokuvaaja merkitsi valtaosan ottamistaan ja valmistamistaan kuvista leimallaan, siksi ne on helppo tunnistaa. Valokuvaaja Erikssonin kuoltua hänen taloonsa muutti Vilho Aaltosen vaatetusliike, joka toimi 1950-luvun alkuvuosiin asti. Myöhemmin talossa toimi myös Maija Ikalan valokuvaamo ja vielä myöhemmin Teljän Kuvakeskus. Lähteet: Ilkka Erkkilä: Vanhaa Kokemäkeä, Kirsi Niukko: Kokemäki Tulkkila – inventointiraportti ajalta 17.4.–15.6.2000