Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Marjaanalta sujuu spagaatti, mutta hulavanteen pyöritys on vasta edessä

Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet?  Olen länsisuomalainen nainen, vaimo, äiti, bonusäiti, tytär ja  sisko. Tulen Soinilan kylästä, Nakkilasta (ja tänne taidan myös jäädä). Puhun, kuvaan, kirjoitan, luen ja rakastan.   Kenen kanssa asut?  Pääsääntöisesti kuopukseni kanssa. Viikonloppuisin ja lomilla seuraan liittyvät aviomies, joka työskentelee viikot Turussa ja esikoinen, joka suorittaa tällä hetkellä asepalvelustaan Porin Prikaatissa. Joskus myös täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevat bonuspojat ovat seuranamme. Eli asun viiden miehen kanssa. Mikä sinussa on parasta?  Iloisuus, avoimuus ja avara maailmankatsomus.   Mistä sinua moititaan?  Numeroiden (lue: eurojen) kanssa olen välillä hieman heikoilla.   Mitä sellaista osaat, jonka vain harva tietää?  Ei sellaista asiaa taida olla… Opiskelijatkin ovat nähneet kun teen spagaatin -  ja enkä muutenkaan osaa pitää kynttilää vakan alla.   Mitä teet vapaa-aikanasi? Miten rentoudut? Paijaan aviomiestäni, laitan hyvää ruokaa perheelle, uin, luen, keskustelen kiinnostavien ihmisten kanssa, mökkeilen, valokuvaan ja bloggaan. Sienestäminen, lintujen tarkkailu ja meren katseleminen ovat erityisen rentouttavia puuhia. Ja tietysti juon viiniä hyvässä seurassa.   Mitä teit viimeksi ensimmäistä kertaa elämässäsi?  Muutama viikko sitten valmistimme itse ensimmäisen kerran kampasimpukoita. Eilen päätin opetella hulahula-vanteen pyörittämisen, mutta tämä on vielä siis suunnittelun asteella. Katselin kuitenkin jo Youtubesta opetusvideon aiheesta.   Mikä on varhaisin lapsuusmuistosi?  Olisiko ollut se kun velipojat sitoivat minut roikkumaan käsistä ja jaloista leuanvetotankoon? Tai se kun meinasin hukkua? Mikä on paras elämänohje, jonka olet saanut?  Emil Cedercreutzin taiteilijakoti Harjulan ulko-ovesta löytyvä: "Memento vivere". Muista elää.   Mistä haaveilet?  Taidenäyttelyn pitämisestä, jumalaisesta kropasta ja heleästä lauluäänestä.   Mihin uskot? Rakkauteen.    Mikä saa sinut hyvälle tuulelle?  Voi. Niin monet asiat. Olen vähään tyytyväinen, vaikka haluankin paljon.   Jos voisit muuttaa yhden tekemäsi teon, mikä se olisi?  Lähtisin 19-vuotiaana Etelä-Ranskaan diplomaattiperheen au pairiksi, enkä jäisi kyhnyttämään silloisen poikaystävän kylkeen.   Milloin kävit viimeksi kirkossa? Entä kirjastossa?   Viimeksi taisin käydä Petäjäveden vanhassa kirkossa toissakesänä. Olen Nakkilan kirjaston aktiivikäyttäjä eli viime viikolla.   Mikä sinusta piti tulla isona?  Matkaopas ja opettaja. Toinen siis toteutui.   Millaisesta ruuasta pidät? Missä sitä syöt? Kuka sen tekee?  Pidän hyvästä, rakkaudella valmistetusta ja konstailemattomasta ruuasta. Mieluiten syön kotona, mökillä tai ravintolassa. Minä itse, mieheni, joku pojista (esikoinen opiskelee kokiksi ja muutkin pojat osaavat laittaa ruokaa) tai osaava ammattilainen tai sellaiseksi aikova opiskelija.   Mikä kirja tai elokuva on painunut mieleesi pysyvästi? Miksi?  Viimeisimpänä Juha Hurmen Niemi , jonka jokaisen suomalaisen tai suomalaiseksi haluavan pitäisi lukea.   Millaista musiikkia kuuntelet? Mikä on lempikappaleesi?  Mieluiten kuuntelen mieheni soittoa ja laulua. Hänen yksi bravuureistaan on Zen Cafén Todella kaunis , joka on mielestäni yksi kauneimmista rakkauslauluista.   Kenet haluaisit tavata?  Molemmat isoäitini, jotka menehtyivät ennen syntymääni.   Käytätkö sosiaalista mediaa? Miten?  Käytän sosiaalista mediaa todella paljon: kirjoitan, kuvaan, luen, vinkkaan, katselen kuvia ja pidän yhteyttä ystäviin, sukulaisiin ja tuttaviin somen kautta.   Milloin viimeksi itkit?  Viikonloppuna itketti useampikin asia. Onneksi maailmaan mahtuu itkua.   Oletko säästäväinen, mihin tuhlaat?   En ole säästäväinen. Tuhlaan kukkiin, ruokaan, lehtiin, kulttuurielämyksiin ja matkustamiseen. Seuraavan reissun määränpäänä on kesäkuinen Wien.   Millainen maailma on 50 vuoden kuluttua?  Monella tavalla erilainen. Joissain asioissa huonompi ja joissain parempi. Toivottavasti ihmiskunta on saanut kriittisimmät haasteet ratkaistua, jotta lapsemme, lastenlapsemme ja heidän lapsensa saavat nauttia samoista asioista kuin me nyt. Esimerkiksi uimisesta luonnonvesissä.   Mitä urheiluseuraa kannatat?  En mitään. Varsinkin kun Soinilan kylässä 1980-luvun alussa toiminutta Konimäen Kovaväkeä ei enää ole.   Minne muuttaisit, jos kotikuntasi olisi pakko jättää taakse?   Länsirannikolta olisi suunta vain joko pohjoiseen, Lappiin tai etelään, Italiaan.