Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Mielipide: Vanhuspalveluja on kehitettävä kokonaisuutena

Viime päivien lehtikirjoittelu on ollut yksipuolista kotihoidon arvostelua. Suurin osa 75 vuotta täyttäneistä elää täyttä elämää itsenäisesti ja vain pieni osa tarvitsee tukea. Ikääntyneet tulee nähdä voimavarana, sillä he tekevät paljon vapaaehtoistyötä muun muassa lastenlasten hoitajina ja yhdistysten toimijoina. Vanhuspalveluiden kehittäminen tarvitsee rohkeutta ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Ennaltaehkäisevää työtä tulee lisätä, sillä varhaisella puuttumisella voidaan vaikuttaa tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Influenssarokotuksen yhteydessä voitaisiin katsoa myös ikääntyneen asiakkaan kävelyä ja kysyä muutama muistikysymys. Tästä osa asiakkaista ohjautuisi tarkempiin selvittelyihin. Tai jos ammattilaiset havaitsevat yksinäisyyttä, tulisi heidän ohjata asiakasta esimerkiksi yhdistys- tai järjestötoiminnan pariin. Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus on keskeinen osa ikääntyneiden maakunnallista palvelukokonaisuutta. Se tukee iäkkäiden kotona asumista ja arjessa selviytymistä tarjoamalla tarpeenmukaista ohjausta. Olennaista mallissa on verkostomainen työskentelytapa ja yhteistyö eri tahojen sekä omaisten kanssa. Satakunnan vanhuspalvelurakenne on laitosvaltainen. Pelkkien laitos- ja tehostetun palveluasumisen paikkojen karsiminen ei riitä. Nyt tarvitaan kokonaisvaltaisempaa muutosta kotiin annettavien palveluiden kehittämisessä. Kotihoitoon tarvitaan riittävästi työntekijöitä, jotta voidaan tarjota laadukasta hoivaa ympäri vuorokauden. Kotihoidon tiimien tulee olla moniammatillisia ja niissä tulee olla vastuulääkäri, jolloin asiakkaan kokonaistilanteeseen saadaan heti tarvittaessa apua ilman päivystykseen lähettämistä. Tiimiin tulee kuulua farmasian, muistihoitajan, ravitsemus-, toiminta- ja fysioterapeutin osaamista. Arvioinnilla ja kotikuntoutuksella on iso merkitys. Kaikkia ei kuitenkaan ole järkevää eikä inhimillistä hoitaa kotona, joten jatkossakin tarvitaan jonkin verran ympärivuorokautista hoitoa. Tärkeää on omaisten kuuleminen ja tukeminen sekä yhteistyö. Valtionvarainministeriö antaa vuosittain omaishoidon kehittämiseen 75 miljoonaa ja perhehoidon kehittämiseen 20 miljoonaa euroa. Näkyykö tämä kunnissa parempana palveluna asiakkaille? Yhteistyötä tulee tiivistää myös kaavoituksen ja asumisesta vastaavien viranomaisten kanssa. Minkälaisia asuinalueita suunnitellaan, millaisia palveluja niiltä saa? Missä asuntojen hissi ja korjaustöitä tehdään? Asumisen erilaisia vaihtoehtoja tulee kehittää ja kokeilla. Arki on kotona. Kun käymme lääkärissä tai olemme potilaana sairaalassa, tavoitteena on parantua ja palata kotiin. Voisin sanoa, että sairaala on kodin tukipalvelu. Sen vuoksi kotiin annettavia palveluita tulee vahvistaa ja kehittää edelleen. Tavoitteena on, että iäkkäät saavat oikein kohdennettua ja oikea-aikaista tukea arkeensa. Tärkeitä kehittämissä on asennemuutos niin työntekijöillä kuin omaisilla ja ennen kaikkea päättäjillä.