Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Helluntai – Kristillinen juhlapyhä muistetaan parhaiten kesäheilasta

Heila ja helluntai ovat erottamaton sanapari suomalaisessa kansanperinteessä. Kukapa ei tuntisi sanontaa: "Jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä." Helluntai on touko-kesäkuisena juhlapyhänä ollut perinteisesti nuorisolle leikin, laulun ja tanssin aikaa. Kesällä seurustelu oli helpompaa, kun nuori väki muutti ilmojen lämmittyä taloista aittoihin asumaan. Alkukesä toi nuorille vapauden tunteen – vähän samalla tavalla kuin karjalle laitumelle laskeminen. Kesän seurusteluasioiden katsottiin olevan kunnossa, kunhan heila oli hankittu viimeistään helluntaiksi. Kansanperinteessä myös helluntaisauna on ollut merkityksellinen. Helluntaihin mennessä koivun lehdet ovat yleensä kasvaneet sen verran, että juhlasaunaan, helluntaita edeltävänä lauantaina, on saatu uusi vihta. Helluntaita edeltävänä lauantaina on Etelä- ja Lounais-Suomessa myös poltettu kokkoja: hela- eli toukovalkeita. Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä, tänä vuonna päivä on 20. toukokuuta. Aikaisimmillaan helluntai voi olla 10. toukokuuta ja myöhäisimmillään 13. kesäkuuta. Alkuperältään helluntai on juutalaisten sadonkorjuujuhla, mutta myös Siinailla tapahtuneen lain antamisen muistojuhla. Kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen juhlapäivänä. Ensimmäisenä kristittynä helluntaina Pyhällä Hengellä täytetyksi tulleiden ihmisten kerrotaan puhuneen kielillä. Helluntai kuuluu joulun ja pääsiäisen ohella kristittyjen kolmen tärkeimmän juhlan joukkoon. Helluntai on myös kristillisen kirkon perustamisen päivä. Helluntaita kuvaavat Pyhän Hengen vertauskuvat: kyyhkynen ja tulenliekki. Juhlapyhän liturginen väri on punainen, todistuksen ja tulen väri. Ennen helluntai oli nykyistä pidempi juhla. Vuoteen 1972 saakka myös helluntaita seuraava maanantai oli juhlapyhä, toinen helluntaipäivä. Vuosina 1973–1991 helluntaita edeltävä lauantai oli pyhäpäivä – helluntain valmistuspäivä. 1700-luvulle asti myös helluntaita seuraavat tiistai ja keskiviikko olivat juhlapyhiä. Helluntain nimi tulee muinaisruotsin sanoista, jotka merkitsevät suomeksi pyhiä päiviä. Nykyruotsiksi helluntai on pingst. Lähteet: Wikipedia ja Kirkon viestintä