Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Mustakynän pakina: Tekoälykäs puutarhatraktori

Tämän kesän mediasensaatio ei ole mikään sonni taikka leijona luonnon keskellä jossain Itä-Suomessa, vaan itsestään liikkuva puutarhatraktori täällä muuten niin rauhallisella Kauvatsalla. Tulkaa katsomaan vaikka mopotapahtuman yhteydessä: Etenkin sumuisina öinä se lähtee Pitkän Kustaan kartanoin nurkilta ja itsekseen säksättää joen rantaan, jossa se peruuttaa peräkärrynsä veteen. Siinä peräkärryssä on katiska. Sitä se uittaa joessa puoli tuntia ja kun katiska on puolillaan ahvenia, se lähtee takaisin. Ottaa vielä lehden laatikosta. Näyttää ettei siinä tosiaan ole kuskia, mutta tarkemmat ovat huomanneet, että siinä on. Itte kartanonherra istuu pukilla ja sillä on hawajipaita päällä. Se hämää. Hawajin maisemat ja Kauvatsa parhaimmillaan ovat yhtä kesäisen heleitä. Mutta kyllä se puutarhatraktori eli kätsymmin sanottuna putra – uudissana, mun keksimä – vielä itsekseenkin liikkuu kun tekoälyasentajat hommiinsa ehtivät. Neurokirurgi asentaa sitä isäntään, jotta se ymmärtäisi enempi asiaa kirjoittaa ja huittislainen autokorjaamo asentaa sitä siihen traktoriin. Kyllä se sitten käy kyläkaupassa ja tuo peräkärryllisen tavaraa. Mutta on siellä lavalla kartanonherra itsekin usein kun kaipaa hän piristystä ja huumoria elämäänsä. Ja sitähän kyläkaupasta myös löytyy. Puutarhatraktori on oiva peli, minä johdintaitelija evp. (elää vaimonsa palkalla) olen siihen erityisesti ihastunut. Rakkautemme on kestänyt jo neljä vuotta. Mutta se rakkaus on sitä lajia ihmisen koneeseen kiintymistä eikä sitä, että meidät vihkiä täytyisi. Lainsäädännössä on vaan sellaisia puutteita, että emme voi yhdessä julkisesti esiintyä. Kas puutarhatraktorilla ei saa ajaa kuin omalla maallaan ja mieluummin siinäkin nurmikoita pitkin. Mulla on sikäli hyvin, että tiemaata riittää postilaatikolle asti ja putrassa on hyvät valot. Mutta ennen tekoälyhyökyaaltoa täytyy puhella kansanedustajille että laatisivat laajemmat tieliikenneasetukset, jotta pienemmälläkin prätkällä voisi lähiliikennöidä. Jos talollisilta vuokraisi tienvarsipengertä, niin kirkolle ja Yttilän liikekeskittymään saisi ajella loistoautoaan säästelevä iloinen putrakuski O. Peltonen