Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Maj Karma saa nyt voimaa ristiriidoista, jotka ennen repivät bändiä: "Jos Karmarockia ei olisi, olisimme varmaan lopettaneet kokonaan"

On suoranainen ihme, että Maj Karma on yhä koossa. Kuinka moni muusikko soittaa yhä teini-iän bändissään 25 vuotta myöhemmin? Maj Karmalla on takanaan monenlaisia vaikeita vaiheita, kuten vuosien tauko ja keskinäisiä ristiriitoja. Kitkaa oli etenkin Herra Ylpön ja Häiriö Piirisen välillä. Ne ajat ovat takana. Yhtye julkaisi juuri albumin 101 tapaa olla vapaa , jota se nimittää henkiseksi paluulevykseen. Yhtye on hitsautunut uudelleen yhteen soittamalla. –Olemme oppineet, että ristiriitaisuus on meidän vahvuus. Henkilöt eivät enää riitele, vaan asiat, jos nekään. On vain erilaisia näkemyksiä, jotka sovitetaan yhteiseksi eduksi, Piirinen sanoo. Edellinen levy Peltisydän ilmestyi kaksi vuotta sitten, bändin palattua pitkän tauon jälkeen yhteen. Yhtye päätti tehdä heti sen perään nopean punklevyn, joka yllättäisi kaikki. Kuuden vuoden tauon jälkeen bändin energia hehkui hedelmällisenä, ja biisejä syntyi kiertueella kovalla tahdilla. Materiaalista tuli niin hyvää, ettei sitä sittenkään haluttu tuhlata pikaisesti kyhättävään yllätyslevyyn. Ja niin runsaasti, että yhtye suunnitteli aluksi triplalevyä. Tällainen Maj Karma on: Bändi on tavoitellut Guinness-ennätystä Karmarock-keikoillaan, nimikkofestareille Karmarockiin on myyty lippuja paljastamatta ketään esiintyjistä, ja bändi ideoi triplalevyä. Onko tämä rohkeutta vai optimismia? –Ehkä se on enemmän rohkeudesta kiinni. Olemme aina tehneet, mitä huvittaa, Piirinen vastaa. Levy-yhtiöt ovat vuosien varrella vaihtuneet, mutta musiikistaan bändi on saanut aina tehdä omannäköistä. –Musiikissa vapaus merkitsee lähes kaikkea. Pakottamalla ei synny mitään sellaista, mitä kannattaisi tehdä, Piirinen sanoo. Maj Karman tunnusmerkki on tyylillinen vapaus jopa saman biisin sisällä. Tyylilajien yhdistämisessä ja ylittämisessä ei ole mitään epätavallista, mutta Maj Karma tekee sen omalla, tunnistettavalla tavallaan. Bändiä ei kiinnosta vanhan toisto, kuten toisen Ukkosen tyylisen biisin tekeminen. –Musta tuntuu, etteivät Maj Karma -fanit edes halua, että me yritämme miellyttää heitä. He haluavat, että me yllätämme, Ylppö sanoo. Uutuuslevy on tuonut Maj Karmalle takaisin sellaisia kuulijoita, jotka eivät viimeisen kymmenen vuoden aikana juuri enää ole seuranneet bändiä. –Kun bändi soitti keskenään keikoilla, se hitsautui sellaiseksi kuin se aikoinaan oli. Halusimme tehdä henkisen paluulevyn: vimmaisen, energisen, raskaan ja omaperäisen, Ylppö kertoo. Hän kuvaa albumia hyvin henkilökohtaiseksi ja kenties uransa tärkeimmäksi. Sanoituksissa työstetään raskaita kokemuksia, joista Ylppö ei halua puhua. Vaikeita aikoja on riittänyt myös Maj Karmalla. Pahin paikka oli bändin tehtyä vihdoin kaupallisen läpimurron, kun Ylppö suuntasi soolouralleen. Sitä ennen bändin jäsenet olivat jo pitkään kasvaneet erilleen. Kun Maj Karma perustettiin Harjavallassa, soittajat olivat murrosikäisiä. Kotikaupunki, kaveripiiri ja ajatusmaailma olivat samanlaisia. Sitten Ylppö muutti Helsinkiin, yhteinen harjoittelu vaikeutui, ja bändin jäsenten ajatukset, tavoitteet ja musiikilliset mieltymykset alkoivat kehittyä eri suuntiin. –Sen jälkeen kun sanoitin Maj Karman ensimmäisen levyn, kaikki soluni ovat uudistuneet ja ajatusmaailma muuttunut. Kuuntelen sitä kuin vieraan levyä: Olenko enää se sama ihminen ollenkaan? Sama pätee bändin kemiaan. Ihmiset eivät enää ole samoja kuin ne, joiden kanssa bändi on perustettu, Ylppö kuvaa. Ylppö sanoo, että keikoilla yhdessä soittaminen on pitänyt bändin kasassa. Vuosittainen esiintyminen Karmarockissa on pakottanut bändin palaamaan aina hetkeksi yhteen. –Jos Karmarockia ei olisi, olisimme varmaan lopettaneet kokonaan. Bändin yhteishenkeä Ylppö kehuu nykyään paremmaksi kuin koskaan. –Olemme kaikki kohdanneet omat demonimme, kukaan ei feikkaa, osamme lukea toisiamme, kertoa tunteista ja musiikillisista mieltymyksistä ja annamme tosi paljon tilaa toisillemme. Osaamme nyt antaa toisillemme arvoa, Ylppö kuvailee. Biisit syntyvät yleensä siten, että Piirinen tekee pohjaksi kitarariffin tai demon. Sen jälkeen bändi työstää kappaletta yhdessä. –En yleensä kerro mitään, annan vain biisin kuultavaksi. Se on mielestäni rehellisempi ja hedelmällisempi tapa. Se fiilis, mikä jätkillä tulee, kun he sen kuulevat, on usein oikea. Ja jos ei ole, biisin eteenpäin vieminen muuttuu vielä mielenkiintoisemmaksi. Sitten kiistelemme siitä, kuka on viisain. Mutta nykyään osaamme jo kiistellä, Piirinen sanoo. Ylppö tekee sanoitukset. Periaatteessa sanoitus voi siis mennä alkuperäisestä biisin ideasta aivan toisenlaisiin maailmoihin. –Olemme soittaneet yli 25 vuotta samassa bändissä. Sanaton kommunikaatio toimii aika hyvin. Mutta aina välillä toinen ehdottaa sellaista, mikä omasta mielestä pilaa koko biisin. Olemme oppineet kunnioittamaan toistemme näkemyksiä, ja ratkaisut löytyvät aina lopulta, Piirinen kertoo. Albumin nimikkobiisiä 101 tapaa olla vapaa bändi kutsuu "hitikkäimmäksi" kappaleekseen. Sitä tehtiin pitkään, eikä kappaleen alkuperäisestä demosta ole jäljellä juuri mitään. Ongelmallisin oli kertosäe, joka valmistui viimeiseksi. Saman tien koko kappale loksahti paikalleen. –Joihinkin biiseihin tulee tavallista enemmän imua, tarttumispintaa. Sitä emme läheskään aina hae vaan energiaa, vimmaa ja kiinnostavuutta, Ylppö kertoo. –Joistain biiseistä tulee kertosäe-poplauluja, joistain jotain muuta. Jos tuntuu, että biisistä tulee vähän liian synkkä radioon, mietimme usein, miten siitä saisi vielä synkemmän. Silloin se ei jää keskinkertaiseksi, hän jatkaa. Ylpön sanoituksissa on vahvoja visuaalisia kuvia. Ei paholaisii oo -biisissä soitetaan ullakolla pianoa vasaralla ja hame palaa. Ylppö kertoo tunnetilojen syntyvän kuvina hänen päähänsä. Sanoitukset lähtevät nimenomaan tunteesta. –Sanoitus rakentuu usein ristiriidoista ja tyytymättömyydestä. En kirjoita niitä, vaan laulan suoraan, improvisoin ja alan muokata. En halua kirjoittaa vaan sylkeä ulos tunteen. Improvisoiden voi syntyä sekä nerokkaita että naiiveja lauseita. Ylppö pyrkii välttämään niiden sensurointia. –Haluan, että sanat kuulostavat aidolta. Ei kukaan ihminenkään juttele nerokkailla lauseilla, one-linereilla. Sanoitukset ovat usein ristiriitaisia, kuten ihmisetkin. Mukana on pettymystä, yhteyden katoamista, melankoliaa, elämää elävänä kuolleena. Syntyykö elämän ristiriidoista ja vaikeuksista hyviä biisejä? –Jos olen ahdistunut, en pysty tekemään mitään. Itse tekemiseen tarvitsen hyvän fiiliksen. Mutta tasapainoinen arki voi vaikeutta taiteen tekemistä. Jos identifioituu täydellisesti vaikka vain perheenisäksi, voi olla vaikea löytää kirjoitettavaa rocksanoituksiksi. Elämässä pitää olla ristiriitaa, vaikkei sitä haluaisikaan, Ylppö vastaa. Hän kertoo eläneensä aina hieman normien vastaisesti. –Sieltä jostain varjoisilta kujilta niitä sanoituksia tulee helposti, boheemielämästä. Hän lisää, että boheemielämä käsitetään väärin ryyppäämiseksi, vaikka termi tarkoittaa taiteilijan epäsäännöllistä ja erikoista elämää. Se on hänelle tuttua. Maj Karmalla on nyt vauhdikas vuosi. –Vuosi näyttää mukavalta, vaikka rock ei ole kovin muodikasta tällä hetkellä. Saimme kymmenkunta keikkaa kesälle ja syksylle mukavan rundin: melkein kolme kuukautta keikkoja, Piirinen kertoo. Ainakin 14 kappaletta odottaa valmiina julkaisua, ja yhtye aikoo tehdä niitä lisää. –Se kertoo paljon, ettei yhtye lopulta hajonnut, vaan palasi yhteen. Nyt tiedämme tarkkaan, miten tärkeä tämä bändi on meille, Ylppö sanoo. Maj Karma -yhtye perustettiin Harjavallassa vuonna 1992. Maj Karman jäsenet ovat: kitaristi Häiriö Piirinen, basisti Kimmo Kurittu, rumpali Janne Savolainen ja laulaja Herra Ylppö. Maj Karma nousi suosioon vuonna 2006 ilmestyneellä Ukkonen -albumilla. Vuonna 2009 bändi ilmoitti jäävänsä tauolle. Yksi syy siihen oli Herra Ylpön sooloprojekti Herra Ylppö & Ihmiset. Albumi Peltisydän ilmestyi vuonna 2016 viiden vuoden hiljaiselon jälkeen. Uusi albumi 101 tapaa olla vapaa i lmestyi toukokuussa. Uusi levy-yhtiö metalliin keskittyvä Sakara Records. Maj Karma keikkailee Satakunnassa: 9.6. Euran Sieravuori, 28.7. Karmarock Harjavalta, 4.8. Porispere Porissa, 27.10 Brummi Raumalla. Herra Ylppö kirjoittaa parhaillaan runokirjaa Sammakko-kustantamolle ja ohjaa ensimmäistä pitkää elokuvaansa nimeltä Kronos Kairos. Jos tuntuu, että biisistä tulee vähän liian synkkä radioon, mietimme usein, miten siitä saisi vielä synkemmän. Herra Ylppö