Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Kolumni: Hyödyllistä kyläkilpailua

Usein Satakunnan Vuoden kyläksi ehdolla ollut Kauvatsa jäi ilman titteliä, mutta jo ehdokkuus on kelpo suoritus. Lisäksi Kauvatsa oli yleisön suosikki. Onnea Kauvatsalle ehdokkuudesta, ja onnea Rauman Lapin Ylistenpään kylät, jotka tittelillä palkittiin. Ihan kaikkia tittelikilpailuja en kauheasti arvosta, sillä ne ovat kärsineet inflaation markkinointitempauksena. Satakylien Vuoden kylä -titteliä arvostan monestakin syystä. Yksi niistä on kilpailun sellaisenaan aktivoiva vaikutus. Kilpailulla on todellista merkitystä siihen osallistuvien kylien asukkaille. Satakylien kyläkilpailu on paitsi kisa tunnustuksesta, myös innovaatiomoottori, jossa tietoa toimivista kylien elvyttämisideoista levitetään laajempaan tietoisuuteen. Tittelikilpailu on vain yksi osa kokonaisuutta, jonka myötä on tehty kyläsuunnitelmia ja ideoitu tekemistä sekä tiloja. Kyläsuunnitelmien tekeminen aktivoi kyläyhdistyksiä ja innostaa asukkaita kantamaan kortensa kekoon yhteiseen suunnitteluun. Suunnitelmien pohjalta on rakennettu leikkipuistoja, urheilukenttiä ja laavuja. Niihin on saatu Leader-rahoitusta EU:lta ja työt on tehty talkoilla. Kaikki tämä edistää hyvinvointia kylissä. Vuoden kylä -kilpailun ehdokkuudet ja voitot kertovat alueemme aktiivisesta kylätoiminnasta. Vuoden kyläksi on valittu Korkeaoja 1997, Panelia 2006 ja 2017 ja Hiirijärvi 2007. Kahden vuoden välein palkittavaksi Vuoden kyläteoksi nimettiin Korkeaojan kyläkoulun pelastamiseen tähdännyt projekti vuonna 2010. Kauvatsan kyläkaupan ja asiamiespostin avaus oli kyläteko 2014. Varsin monet palkitsemisen arvoiset kyläteot ja kylien yhteisöllisyys jäävät kilpailussa mainitsematta, mutta se ei ole tärkeintä. Tärkeintä on kyläläisten osallistaminen niin, että siihen kuuluisaan yhteiseen hiileen riittää puhaltajia. Ei ole sattumaa, että kyläkilpailuissa vuosien varrella menestyneissä kylissä tälläkin hetkellä paukkuvat vasarat ja rakennetaan uutta. Aktiivinen kyläyhteisö on paluumuuttajalle houkutin, jonka veroiseen mainostoimiston laatimat esitteet eivät pysty. Toki esitteitäkin tarvitaan, mutta oleellisinta on, että mainoslauseiden hulppeille laatusanoille löytyy katetta. Naapurin tapaaminen postilaatikolla on autenttinen mittari, jolla kylähenkeä mitataan. Kun kohtaa tuntemattoman jalankulkijan tervehtimässä tuntematonta autoilijaa, tietää tulleensa kylään, jossa naapurista välitetään. "Suunnitelmien pohjalta on rakennettu leikkipuistoja, urheilukenttiä ja laavuja.