Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Tervasmäki linkittää taajamanauhan Nakkilassa

Nakkilan yleiskaavan valmistelu on kestänyt kauan, työ aloitettiin kymmenkunta vuotta sitten. Jo tuolloin heräsi ajatus niin kutsututa Vuohimäen kaaresta, eli asutusalueiden ketjun yhdistämisestä Vuohimäeltä Tervasmäkeen, kertoo kunnanjohtaja Matti Sjögren . –Vuohimäen kaari oli innostava visio tulevaisuudesta ja nyt alamme toteuttaa sitä. Tämä ei ole yhden tai kahden vuoden projekti vaan kunnan tavoite kauas tulevaisuuteen. Tervasmäen ainutlaatuisuus korostui selvitys toisensa jälkeen, sillä se yhdistää monta elementtiä, eikä yksin Nakkilassa. Tervasmäki päätyi maakuntakaavaankin osana seudullisesti merkittäviä elinkeinoalueita. Tervasmäen kehittämisaluetta varten tarkasteltiin noin 1650 hehtaarin laajuista aluetta Ulvilan ja Porin rajalla Siitä noin 450 hehtaarin ydinalue on tulevaa, monipuolista kaava-alaa, kertoo kunnan tekninen johtaja Harri Kukkula . –Nyt suunnittelemme kokonaisuutta, ehjää visiota. Alue on niin laaja, että se voidaan kaavoittaa kokonaiskuvan perusteella pala kerrallaan resurssien ja tarpeiden mukaan. Kokonaisvaltaisen yleissuunnitelman laadintaan on kutsuttu mukaan paitsi asiantuntijoita, myös kuntalaisia. Ensimmäinen kuntalaisinfo alueen suunnitelmista järjestettiin tiistai-iltana. Suunnittelualueen laajuutta kuvaa, että alueelle on mahdollista kaavoittaa asuinaluetta usealle sadalle tontille. –Tarkka määrä saadaan toki vasta kaavoitettaessa, kun päätetään minkä kokoisia tontteja alueelle varataan. Näkemykseni mukaan alue on lähinnä omakotirakentamiseen soveltuvaa. Mikseipä isolle alueelle jokunen paritalo- tai rivitalotonttikin mahdu. Jos asuinalueelle voidaan kaavoittaa tilaa likimain tuhannelle asukkaalle, ei sekään kerro Tervasmäen koko merkityksestä. Toinen elementti alueella on merkittävä virkistyskäyttöalue, jollaisena metsää aiotaan kehittää. Virkistysalue sitoo asutusalueet viherkäytävin aina Ulvilan puolella jatkuvaan Massin retkeilyalueeseen. Kolmas Tervasmäen kivijalka on alueen pohjoisosaan koottava teollisuustonttivaranto. Se yhdistää Ulvilan ja Porin puolelle ulottuvan seudullisesti merkittävän elinkeinoalueen, jota on tarkoitus kehittää. Digitalisaatio, energiakysymykset, ilmastomuutoksiin ja väestörakenteeseen vastaaminen ovat keskeisiä haasteita, joihin Tervasmäen kehittämisellä pyritään. Kunnanjohtaja Sjögren kiteyttää ainutlaatuisuuden, joka Tervasmäen suunnittelua johtaa. –Kyse ei ole vain Nakkilan kunnan aluesuunnittelusta, vaan Tervasmäkeä kehitetään laajemmat tarpeet huomioiden alueellisesti, ikään kuin taajamanauhassa ei kuntarajoja olisikaan. Harri Kukkula näkee kuntarajattoman suunnittelun tärkeyden heränneen jo taannoisen kaatuneen Nauhakaupunki -ajatuksen yhteydessä. –Uskoisin, että jos Nakkila olisi osa Poria, Tervasmäki olisi jo kasvanut kiinni Porista levittäytyvään asutukseen. On loogista, että logistiikka ja tarpeet kartoitetaan vähintään maakunnan laajuisesta näkökulmasta. Yksin ei enää pärjää. Nakkila on tottunut hyödyntämään aluesuunnittelussa kuntalaisten osaamista ja mielipiteitä. Siksi Tervasmäenkin yleissuunnitelmista kaivataan paikallisten mielipiteitä ennen kuin sen osia ryhdytään kaavoittamaan. Asemakaavoja aletaan pohtia syksyllä, ensimmäisessä vaiheessa suunnitteluun tulee todennäköisesti asuinalueita. Kunta on tehnyt maanvaihtojärjestelyitä alueella, mutta sillä on niiden jälkeenkin omassa omistuksessa maata sekä asuinalueella että teollisuudelle kaavoitettavilla alueilla, joten kaavatyöhön päästään tarvittaessa nopeasti. Kokonaisuudessaan hanke tähtää pitkälle, vuosikymmenten päähän. Tervasmäen suunnittelualue sijoittuu Nakkilan länsiosiin, Ulvilan ja Porin rajalle. Noin 450 hehtaarin Tervasmäki on lähivuosien ja -vuosikymmenten merkittävä kehittämis- ja kasvukeskittymä. Alueelle suunnitellaan sekä yrityksiä, palveluja ja työpaikkoja, että tontteja ja asuntoja asumiseen. Lisäksi alueella on merkittäviä luonnonarvoja, joita hyödynnetään vapaa-ajan käyttöön ja maisemointiin. Nakkilan yleiskaava valmistui hiljan, siinä Tervasmäki määriteltiin kunnan alueelliseksi kärkihankkeeksi. Tervasmäen kehittämisen katsotaan vahvistavan yhdyskuntarakenteellisesti merkittävää VT2-kasvukäytävää. Yleissuunnitelman valmistuttua Tervasmäkeä voidaan alkaa kehittää pala kerrallaan myös asemakaavoituksin. "Vuohimäen kaari oli innostava visio tulevaisuudesta ja nyt alamme toteuttaa sitä. Matti Sjögren kunnanjohtaja