Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Kuvataidetta konservoidaan pieteetillä - Pumpulipuikot ja kirurginveitsi ovat konservaattorille käteviä työkaluja

Aino Sainio on työskennellyt noin vuoden konservaattorin sijaisena Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Maalaustaiteen konservaattoriksi opiskellut Sainio on kotoisin Helsingistä. Harjavaltaan hän kertoo päätyneensä Kotkan kautta. –Konservaattorin töitä on tasaisesti tarjolla, mutta ne ovat usein lyhyitä, määräaikaisia pätkiä. Työn perässä voi joutua muuttamaan. Sainio asuu viikot Harjavallassa ja viikonloppuisin Helsingissä. Fiskarsin pikkukaupungissa lapsuuttaan viettänyt konservaattori kokee elon Harjavallassa tavanomaiseksi. –Asuin kymmenen vuotta Fiskarsissa, jossa vanhempani työskentelivät käsityöläisinä. Käsillä tekeminen on meille sukuvika. Sen lisäksi että Sainio konservoi taideteoksia, on hän itsekin ammattitaiteilija. Maalaaminen on tosin jäänyt vähemmälle nyt kun töitä on riittänyt, mutta Sainio kertoo inspiroituvansa myös työtehtävistään. –Viime aikoina olen tehnyt lähinnä kollaaseja silueteista. Isojen töiden tekeminen ilman työtilaa on haastavaa, mutta kollaasien tekeminen sujuu kerrostaloasunnossakin. Kuvataiteilijana konservaattorin työ tuntui Sainiosta loogiselta alalta jatko-opintojen kannalta. –Haku konservaattorin opintoihin sattui aukeamaan sopivasti, juuri kun harkitsin sitä. Koulutoverit ovat ihmetelleet Sainion ammatinvalintaa. Muille taiteilijoille konservaattorin työ näyttäytyy haastavana, koska siinä tarvitaan rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä. –Itse taidan olla vähän pipertäjä, kun ala kerran tuntuu itselleni sopivalta. Siluettien konservointiin Sainio törmäsi ensimmäisen kerran Harjavallassa. Museolla tehtiin laaja Eero Mannisen siluettikokoelman luettelointi- ja varastointiprojekti. Kokoelmaan kuuluu noin kolme tuhatta siluettityötä Manniselta. Lisäksi puhdistettiin joitakin Emil Cedercreutzin siluetteja. Nyt työpöydällä ovat heinäkuun viimeisellä viikolla alkavan uuden näyttelyn, Harjavallan akvarellibiennaalin, taiteellisen johtajan Tatsuo Hoshikan työt. Tämänvuotisen biennaalin teemana on "Värien matkassa", ja näyttelyssä nähdään teoksia kahden vuoden kurssilaisilta. Sainion tehtävänä on vielä valmistaa taustalevyt Hoshikan tauluihin. Konservaattorin tärkeimmiksi työvälineiksi Sainio mainitsee ensimmäisenä valkoiset hansikkaat. Niitä konservaattorin on pidettävä lähes koko ajan käsissään, jotta taideteokset eivät vahingoittuisi. Lisäksi käytetään pumpulipuikkoja sekä erilaisia siveltimiä ja sieniä, joilla voidaan varovasti puhdistaa pintoja. –Kirurginveitsi on myös yllättävän monipuolinen ja käyttökelpoinen työväline, joka sopii mekaaniseen puhdistamiseen ja leikkaamiseen. Erityisesti konservaattoria kiinnostaisi päästä työskentelemään jokin päivä modernin taiteen parissa. Sainiota kiehtovat uudet materiaalit, joiden konservointitapaa ei vielä tunneta. –Työ on haastavampaa, jos teos on tehty joskus 1950-luvulla, jolloin on jo käytetty mitä oudoimpia materiaaleja. Niiden käyttäytymistä voi olla hankala ennustaa. Yllättävän uusia, jopa 1900-luvun loppupuolella tehtyjä töitä joudutaan toisinaan konservoimaan. –Konservointitarve riippuu teoksen materiaaleista ja tekotavasta. Jonkin verran voidaan etukäteen tarkkailla, miten materiaali elää. Konservointi onkin pitkälti näkymätöntä työtä. Suuri osa työstä tapahtuu varastoissa ja arkistoissa. –Kun kaikki menee hyvin, niin kukaan ei huomaa mitään, Sainio naurahtaa. "Asuin kymmenen vuotta Fiskarsissa, jossa vanhempani työskentelivät käsityöläisinä. Käsillä tekeminen on meille sukuvika.