Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Pyhäjärvi on esillä Harjavallassa, ja syystä: Siirtolaisten ansiosta väkiluku on moninkertaistunut

Jotain vertauskuvainnollista on siinä, että ensi viikonloppuna Harjavaltaan odotetaan saapuvan suurta väkimäärää eri puolilta Suomea. Paikkakunnalla järjestetään tuolloin ensimmäistä kertaa Pyhäjärvi-juhla. Vpl. Pyhäjärvi juhlatoimikunnan puheenjohtaja Yrjö S. Kaasalaisen mukaan järjestäjät ovat varautuneet 250–300 vieraaseen. –Myös paikalliset ovat juhlaan tervetulleita, koska he ovat järjestelyissä mukana ja juhla on siten yhteinen. Varsinkin Harjavallalle on Karjalan siirtolaisilla ollut suuri merkitys. Aikanaan sotaa pakoon, tehtaiden mukana paikkakunnalle muutti paljon ihmisiä, minkä takia Harjavallan väkiluku ensin kaksinkertaistui, sitten kolminkertaistui. Siirtolaisia tuli kaikkiaan 44 pitäjästä, Kaasalainen tietää. Myös Yrjö S. Kaasalaisella on karjalaisjuuria, vaikka hän on itse syntynyt Huittisissa vuonna 1945. Hänen isänsä Tauno ja äitinsä Vappu olivat Viipurin Pyhäjärveltä. –Kun talvisota syttyi, Pyhäjärvellä oli 8 000 asukasta. Heistä 5 000 siirtyi Alavudelle, jonne siirrettiin jopa kirkkoherranvirasto ja kunnanvirasto. Isoäiti, setä perheineen, isä ja äiti tulivat siirtolaisina Huittisiin sodan päätyttyä. Yrjö S. Kaasalainen päätyi Harjavaltaan tulevan vaimonsa perässä 1960-luvun loppupuolella. Perheeseen syntyi myöhemmin kaksi lasta. Puolikarjalaisia, kuten Kaasalainen heitä luonnehtii. –Täällä on ollut hyvä asua. Olen viihtynyt, hän miettii Harjavaltaa. Myös vanhempien kotiseudut ovat tulleet hänelle tutuiksi. Viime vuonna järjestyksessään 71:s Pyhäjärvi-juhla järjestettiin juuri Pyhäjärvellä. Tuo oli sadas kerta, kun harjavaltalainen ylitti itärajan. Hän on käynyt alueella paitsi työnsä puolesta säiliöautolla, myös ajanut sinne tilausajoja sekä vieraillut seudulla talkootöissä. Talkoilla on kunnostettu niin sotilashautausmaata kuin kirkon paikan ja -alueen muistomerkkejäkin. Pyhäjärvi-juhlalla on oma tärkeä merkityksensä. Nykyisin se on Pyhäjärvellä syntyneiden perinteen siirtämistä nuoremmille polville. –Olen iloinen, että nuori porukka on mukana järjestelyissä. Siinä näkee, että tämä homma tuntuu jatkuvan, Kaasalainen miettii. Juhlan ohjelmaan kuuluu muun muassa viestikilpailu Honkalassa, jonka juuret ulottuvat vuonna 1915 perustetun voimistelu- ja urheiluseura Pyhäjärven Kaikun sekä vuotta aiemmin perustetun Räisälän Pamauksen kilpailuihin. –Viestijuoksua on nyt elvytetty. Sillä saadaan porukka liikkeelle, ja urheilu yhdistää ihmisiä, Kaasalainen toteaa. –Kiertopalkinto meni viime kerralla lopullisesti voittajalle. Tänä vuonna edellytin, että uuden pokaalin on oltava kuparia, koska olemme Harjavallassa. Sellainen löytyikin Torisevalta Torttilasta. Hyväksyin sen heti nähdessäni. Harjavaltaan odotetaan saapuvan vieraita ympäri Suomea. Lähiseudun lisäksi heitä on saapumassa muun muassa Tampereelta, Helsingistä, Lahdesta ja Turun seudulta. Rovaniemeltäkin tulee ainakin yksi pariskunta. –Useimmiten juhla on järjestetty muun muassa Huittisissa, Sastamalassa, Ikaalisissa, Hämeenkyrössä ja Tampereella. Kauvatsalla juhla oli vuonna 2010. Ensimmäinen Pyhäjärvi-juhla järjestettiin Siurossa vuonna 1947. Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö täyttää tänä vuonna 70. Myös sen toiminta on tullut Kaasalaiselle tutuksi. Hän työskenteli sen hallituksen puheenjohtajana 10 vuotta. Sama aika kertyi yhteensä myös sen hallintoneuvoston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.