Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Satakunnan Kansansoutu käynnistyi – Katso videolta, kuinka kirkkovene pääsee Tyrvään voimalaitoksen ohi

Retkipassi, sadeasu, sandaalit, hanskat, lippis, laastarit, lääkkeet, aurinkorasva ja vaseliini. Niitä kaikkia on syytä olla mukana, kun lähtee soutamaan Sylvään rannasta länsirannikkoa kohti Satakunnan Kansansoudussa. Eväitäkään ei pidä unohtaa; kolmen päivän matka Sastamalasta Poriin kun ei taivu varsinaisesti silmänräpäyksessä. Pituutta vesivaellukselle kertyy yhteensä 109 kilometriä. –Meillä on banaania ja makkaraa, tosi paljon vettä ja ehkä muutama olut, kertoo kokemäkeläinen Jussi Salminen , joka on todellinen Satakunnan Kansansoudun konkari. Salminen nimittäin osallistui ensimmäiseen Satakunnan Kansansoutuunsa jo 1980-luvulla. –Ensimmäinen kerta oli vuonna 1986. Tämä on ainut kesätapahtuma, jossa käyn joka vuosi. Aina olen samalla kanootilla lähtenyt, kokemäkeläinen sanoo. Turkulaisen Risto Piepposen johtamalla kirkkoveneseurueella on niin ikään monen vuoden kokemus Satakunnan Kansansoudusta. –Tämä on nyt kolmastoista kerta, kun osallistumme Satakunnan Kansansoutuun, Peipponen sanoo. Turkulaiset ovat käyneet monissa muissakin soututapahtumissa, muun muassa Saimaalla. Kokemäenjoki ei kuitenkaan kalpene turkulaisten mukaan muille reiteille ollenkaan. –Tämä on ihana reitti, veneestä huikataan. Ari Leino onkin siksi harmissaan, etteivät he pystyneet osallistumaan Satakunnan Kansansoutuun viime vuonna. –Silloin sattui olemaan Sulkavan Suursoudut samaan aikaan, Leino kertoo ennen kuin hyppää kirkkoveneeseen, joka on kohta jo Rautaveden keskellä ja matkalla Tyrvään voimalaitosta kohti. (Juttu jatkuu kuvien jälkeen.) Mönkijääkin tarvitaan Satakunnan Kansansoudun ensimmäinen voimalaitospato on Tyrvään voimalaitos Hartolankoskella. Se on siitä syystä myös eräänlainen kokoontumispaikka, jossa kirkkoveneet asettuvat jonoon. Pato pitää nimittäin ohittaa autokyydillä, ja se vaatii aikaa. Yhden kirkkoveneen siirtäminen voimalaitoksen toiselle puolelle kestää kaikkineen noin viisi minuuttia, ja kun kirkkoveneitä on jonossa kymmenen, odotus voi jatkua liki tunnin. Pienemmät veneet siirtyvät sen sijaan nopeammin; niitä kuljettavat mönkijät peräkärryineen, eikä niiden siirtäminen ole yhtä työlästä. Katso videolta, kuinka kirkkovene nostetaan vedestä ylös. "Täältä se kesäloma alkaa" Äetsän voimalaitoksen rannassa taukoa pitivät sastamalalaiset Marko Vesterbacka ja Markku Lähteenmäki . Ennustetut ukkoset eivät ole toistaiseksi häirinneet Satakunnan kansansoudun vene- ja kanoottikuntien matkaa. –Kansansoutu tarjoaa aivan uudenlaisen näköalan Kokemäenjokeen, ensimmäistä kertaa kansansoutuun osallistuva Lähteenmäki ihastelee. Lähteenmäki oli mukana Vesterbackan inkkarikanootilla Tyrvään Prykin Tyrvään Portteri -kanoottikunnassa. –Itselläni kevät ja alkukesä ovat olleet hyvin kiireistä. Tuntuu, että tästä se kesäloma kunnolla alkaa, Vesterbacka tuumaa. Äetsän voimalaitoksen ranta on talkoolaisten määrällä mitattuna kolmipäiväisen kansansoudun suurin taukopaikka. Äetsässä oli Markku Torpon arvion mukaan noin 50 talkoolaista muun muassa Keikyän Perikunnasta, Keikyän Kyläseurasta, Äetsän Kunto 81:stä ja SPR:n Äetsän osastosta. Perjantaina soutu jatkuu Huittisten kautta Kokemäen Ristelle ja päättyy perjantaina Poriin. Osallistujia on alustavien arvioiden mukaan jonkin verran viime vuotta vähemmän, jolloin soutajia ja melojia oli noin 500.