Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Mielipide: Harjavallan nimen nykyselitys ontuu – oikeampi teoria lähtee pyhistä kivilatomuksista

MIELIPIDE Harjavalta on hyvin vanha paikannimi, sillä säilyneissä asiakirjoissa mainittiin jo vuonna 1469 kylän nimet Hariawalta, Harianwalta ja vuonna 1469 koski nimeltään Harieualla. Kun kysymys on rintamaiden hyvin vanhasta paikannimestä, ovat kielten ja historian tutkijoiden suuret laumat yrittäneet avata nimen alkuperää. Jo vuodesta 1905 on tehty yrityksiä nimen selittämiseksi, ensimmäisenä ruotsinkielinen tutkija Ralf Saxén . Selityksissä ovat vaihdelleet selitysyritykset suomen sanasta harja tarkoittaen ’harjua’, selitykset -harja -loppuisista itämerensuomalaisista henkilönnimistä ja selitysyritykset germaaniperäisistä henkilönnimistä. Professorien laumat ovat sitten tarjonneet selitykseksi germaanista lainaa sanasta harja-waldaz, tarkoittaen 'soturijoukon johtajaa’. Tuo sana esiintyi germaanien mailla miehennimenä *Harja-walda (Harald). Jota henkilönnimeä esiintyy jo Tacituksen teksteissä mainittuna germaanien soturijohtajan nimenä Chariovald. Kielentutkijoilla Suomessa on mielenkiintoinen, kummallinen tapa selittää jopa asumattomien luontopaikkojen nimiä nimenomaan jollain kantagermaanisilla miehennimillä. Missään muualla tällaista selitysmallia ei käytetä. Vasta jos ei pystytä osoittamaan jotain paikan luontoon liittyvää sanaa paikannimen perusteeksi, Ruotsissa ja Norjassa esitetään, että nimessä voi olla henkilönnimi. Silloinkin epävarmasti. Miksi tuollaista germaanista henkilönnimeä olisi haettu jostain Saksanmaalta paikan nimeksi, kun tutkijat eivät itsekään selitä, että tuonniminen kantagermaanihenkilö olisi asunut Harjavallassa. Vanhoissa paikannimissä on se perussääntö, että paikan luonnon maaston jokin, omintakeinen ja näkyvä piirre on paikan nimen perusteena. Joko perusmaaston luonnonmuodostuma, paikan kasvisto, eläimistö ja tai paikan järven tai suon piirre. Maanomistus henkilön tai suvunkin omistuksena kun on erittäin myöhäistä historiaa. Onko sitten Harjavallan maastossa jotain merkittävää luontopaikkaa nimen perusteeksi? Hiittenharju tai Matinharju eli aikoinaan Viasvuori? Viasvuori on arkeologien tutkimusten esittämä pronssikautinen ja vielä hyvin merkittävä hautapaikka. Ja onko jollakin paikalla maastossa harjoitettu jo tuhansia vuosia sitten jotain jatkuvaa toimintaa, nimen Harjavalta perusteena? Nimen Viasvuori perusteena? Selitys löytyy Hiittenharjun maastoista, Viasvuoren hautapaikan historiasta, siellä jo tuhansia vuosia sitten harjoitetusta pakana-ajan palvonta- tai uhrimenoista. Vaikka joku kieliä heikosti tunteva kielentutkija on yrittänyt selittää Viasvuoren nimeä kummallisesti jostain suomen kielen sanasta vihas, on nimessä skandinaavikielessä erittäin tunnettu ja selitetty sana vi. Tarkoittaen ’pyhää paikkaa’, ’uhripaikkaa’, ’kulttipaikkaa’. Tuo sana on hyvin yleinen sana Ruotsin vanhoissa paikannimissä. Jopa niin, että Gotlannin Visbyn nimi oli 1300-luvun ikivanhoissa teksteissä pelkkä Wi. Kyllä Suomessakin on osattu selittää, että kaupunkinimessä Viborg/Viipuri on tuo sana vi. Entä sitten tämä nimi Harja-valta? Sana harg , harj tarkoittaa siis ’oikeastaan nimitys muinaiskansan meillä käyttämille, muinoin pyhille kivilatomuksille eli alttareille’. Tätä tarkoittaa nimen Harjavalta alkuosa. Skandinaavikielen tapaan tuo sana on nimessä Harja-valta vielä monikossa päätteellä -a, noita pyhiä uhri/hautapaikkoja kun on useita. Entä sitten loppuosa -valta? Tällekin on hyvin tarkka selitys skandinaavisanastoista. Norjalainen kielentutkija Kjell Venås laati aikoinaan hyvin laajoja selityksiä norjan kielen sanastoista, mukaan lukien maastosanastot. Laati esimerkiksi kirjoitussarjan Norjan maakuntien järvien nimistä, nimet selittäen. Oppland-maakunnan paikannimistä laatimissaan selitysluetteloissa hän selittää Valdres’in seudun paikannimiä ja myös tuon nimen Valdres sisällön. Nimessä alku Vald- sanana vald tarkoittaa ’metsää’. Kysymyshän on samasta sanasta kuin saksan wald ’metsä’. Myös pohjoisskandinaavien kielessä on tämän tästä sanoja, jotka ovat aivan samoja kuin saksan kielessä, ’kantagermaanissa’. Tuo Valdres ei ole mikään pieni metsäalue, sillä alueella on kuusikin kuntaa. Vanhastaan alue on ollut alempien kylien karjamajojen metsälaidunta kesäisin. Ja nimi tarkoittaakin ’metsälaidunta’. Siis nämä sanat harg ja vald ovat nimessä Harjavalta. Tarkoittaen nykyisellä suomen kielen sanastoilla selitettynä ’Uhripaikkametsä’. Tai ’Pyhänpaikanmetsä’. Nimet Viasvuori ja Harjavalta siis todistavat paikanniminä toisiaan, molemmat paikannimet uhri/palvontapaikkaan liittyen. Kun Harjavallan Viasvuoren ja monet muutkin Satakunnan vanhat kalmisto- ja röykkiölöydöt ovat jo pronssikaudelta, pidän myös nimien Vi-, Vias- eli Viasvuori ja nimeä Harjavalta pronssikautisina paikanniminä. Nimi Harjavalta muistaa edelleen, että kysymys on tuollaisten pyhien eli uhripaikkojen metsästä, Hiittenharjun laajoilla metsäharjuilla, 3 000 vuoden takaa. Harjavallan nimi voidaan nykysanastollamme selittää ’Uhripaikkojen metsä’. Kirjoittaja on laatinut jo noin 600 julkaistua lehtiartikkelia vanhoista paikannimistä ja sukunimistä ja kokoaa paksuksi paisuvaa Paikannimien Maamme- kirjaa. " Harjavallan nimi voidaan nykysanastollamme selittää ’Uhripaikkojen metsä’.