Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Puheenvuoro: Maaseudun palvelut kaipaavat yksinkertaistamista

Olin ilahtunut ja ärsyyntynyt Ylen uutisesta, jossa kerrottiin, kuinka valtaosa suomalaisista haluaisi pitää koko maan asuttuna, vaikka valtion tuella. Hyvä että kysytään, mutta mitä kyselyssä oikein kysyttiin? Palvelut katoavat syrjäkyliltä. Se on fakta. On kuitenkin mahdotonta vastata, tulisiko palvelut pitää valtion rahoittamana väkisin ihan joka kylällä. En ole varma, miten vastaisin, jos minulta kysyttäisiin lupaa verovaroin pitää kokonaista terveyskeskusta Kauvatsalla tai poliisin lupavirastoa Pyssykankaalla. Myönteinen vastaus se ei olisi. Kun väki vähenee ja liikkuminen helpottuu, voidaan palveluita keskittää, silleen sopivasti. Valtiollekaan ei voi antaa avointa piikkiä palveluiden järjestämiselle. Sen sijaan niitä palveluita olisi syytä järjestää syrjäkylille. Siihen voisi huoletta puolestani rahaa käyttää. Nykymallin kehittämistoimet vain eivät vakuuta. Kuulostaa kankealta ja niin kehäkolmosen sisäpuolella kalliilla konsulttiyhtiöllä keksityltä. Esimerkki tuli mieleen tiistaiaamulta, kun uutisissa kerrottiin erinomaisesta innovaatiosta yhdistää vanhuspalvelukuljetuksia julkiseen siviililiikenteeseen. Sitra onkin myöntänyt rahaa älysovellusten kehittämiseen, joka mahdollistaisi maksullisen kyydin tilaamisen myös taksiautoilijalta, joka ajaa vaikkapa koulukyytiä. Siinähän sitten taas sovelluksesi kanssa ihmettelet. Ei mennyt sote-taksiuudistuskaan näiltä osin putkeen. Palveluiden yhdistämisestä on tehty vaikeaa byrokratialla. Nakkilassa mietitään yksinkertaisempaa mallia. Tällä hetkellä kirkon vaiheilla selvitetään julkisen liikenteen ja koulukyytien yhdistämismahdollisuutta, käytännössä siis kutsutaksia. Ensin kartoitetaan kiinnostus ja tarve, sitten mietitään, miten homma toimii. Tämä on oikea malli. Kun palvelu lähtee liikkeelle älysovelluksen kehittämisestä, mennään metsään heti alkuunsa. Sen sijaan "malli naapurintaksi" toimii, esimerkiksi kutakuinkin näin. Tarvitsen kyydin kylälle kun ranskalaisautoni on rikki. Soitan naapurin Einolle, joka ajaa taksia. Hän sanoo, ettei kannata lähteä hänen kyytiinsä, kun hän vartoo koululaisia. "Mutta soitapa Jaanalle, joka taisi saada oman kyytinsä valmiiksi. Hän odottaa Essolla Pertin kelakyytiä, hän voisi palatessaan heittää sinut samalla rahalla". Nykymallissa ongelmaksi tulee, ettei tätä kyytiä ollut kilpailutettu oikein, eikä Jaanalla ole kelataksin välityskeskuksen käyttämää taksamittaria. Kun kirpputoriyrittäjä osaa tilittää yhdellä kassakoneella myynnin 240 myyjälle, miksei se onnistuisi taksilta? Tämän maksaa kirjoittaja ja tämä pistetään Kelalle. Sovellus on jo olemassa, mutta se vaan ei kelpaa. Palveluita saadaan, jos ne byrokratian purkutalkoot lopulta toteutuisivat.