Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Priian saunassa ei saunota hetken mielijohteesta

Jos harjavaltalainen Outi Priia haluaa illansuussa saunoa pihasaunassaan, päätös saunan lämmittämisestä pitää tehdä jo aamulla. Sauna lämpiää puilla, ja sen sata vuotta vanha kiuas on kertalämmitteinen. Lämmittämiseen on varattava aikaa vähintään neljä, mieluiten viisi tuntia. Lauteille ei siis voi pujahtaa hetken mielijohteesta. –Ei, se idea täytyy tulla jo aamulla. Saunan lämmittäminen on koko päivän projekti, Priia nauraa. Priian sauna on rakennettu todennäköisesti jo 1910-luvulla, mutta tarkkaa vuotta ei tiedetä. Outi Priia uskoo, että piharakennus on kuitenkin valmistunut jo ennen kuin tilan päärakennus, jossa hän nykyisin asuu. Ala-Priian tila on Outi Priian vaarin lapsuudenkoti ja talo hänen vaarinsa isän Edvard Priian rakentama. Mummulaksi Outi Priia ei sitä silti päässyt koskaan kutsumaan, sillä hänen isovanhempansa Tauno ja Anja Priia rakensivat itselleen naapuriin omakotitalon jo 1950-luvulla, ja Edvard Priia myi oman talonsa 1960-luvun puolivälissä. Takaisin suvun omistukseen talo palasi vuonna 2003, kun Outi Priia osti sen yhdessä perheensä kanssa. –Silloin tämä pihasauna oli varastotilana ja täynnä tavaraa. Vanhat lauteet oli purettu, Priia muistaa. Outi Priian isä Esko keksi, että sauna siivottaisiin ja se otettaisiin uudelleen käyttöön. Taka-ajatuksena oli, että myös mummo ja vaari pääsisivät vielä vanhan tutun saunan lauteille. –Sitten sitä itsekin innostuin ja varsinkin sen jälkeen, kun vaari kävi sitä katsomassa. Vaari kopautti pari kertaa hormin kylkeen ja totesi, että ”hyvä se on, vähän laastia päälle ja tulta alle”, Priia nauraa. Niinpä sauna tyhjennettiin ja siivottiin, ja Priian isä rakensi sinne uudet lauteet. Ne tehtiin vaarin ohjeiden mukaan mahdollisimman samanlaisiksi ja samalle korkeudelle kuin alkuperäiset. Myös hormia piti korjata. –Mitään muuta ei ole uusittu kuin lauteet. Kiuas on alkuperäinen ja vesipata toimii. Hanasta ei enää tule vettä, vaan se vedetään ulkoa letkulla. Vesipadan kansi on aikojen saatossa kadonnut eikä Priia ole onnistunut löytämään mistään samanlaista. –Se täytyy varmaan teettää. Sauna otettiin uudelleen käyttöön 28. toukokuuta vuonna 2011. Sykähdyttävimmät hetket saunassa koettiin kaksi päivää myöhemmin, kun Outi Priia kutsui vaarinsa ja mummonsa saunaan. Edellisen kerran he olivat istuneet saman saunan lauteilla noin 40 vuotta aiemmin. –Mummo kertoi, että saunasta sai ihan samanlaiset löylyt kuin aina ennenkin, Priia kertoo. Saunakirjaan Anja Priia on kirjoittanut, että löylyt olivat erinomaiset. Samaa mieltä on hänen pojantyttärensä. –Sieltä saa tosi lämpimät, kosteat ja pehmeät löylyt, ihan erilaiset kuin jatkuvalämmitteisestä saunasta, sähkösaunasta puhumattakaan. Nyt Priian isovanhemmat ovat jo edesmenneitä, mutta saunan omistaja on iloinen, että ehti heidät muutaman kerran saunottaa. Sen verran kova työ saunan lämmityksestä kuitenkin on, että kun se lämmitetään, saunaan kutsutaan myös muita. Useimmiten saunakutsun saavat Priian äiti ja isä sekä sisarukset perheineen, joskus myös isän sisarukset ja Priian serkut. –Pidän tätä edelleen koko suvun juttuna, vaikka minä tässä asunkin. Ajattelen, ettei se ole yksin minun omaisuuttani, Priia naurahtaa. Saunassa-sarjassa toimittajat käyvät kurkistelemassa kesän aikana erilaisin saunoihin ja saunakammareihin.