Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Museo sai uuden vahtikoiran, ja Satakunnan karhujakin on nyt kaksi – katso videolta, kuinka Cedercreutzin metsän kuningas otti paikkansa Harjavallasta

Emil Cedercreutzin museon veistospuistoon saapui tänään kaksi uutta tulokasta. Vahti-Pekka, Cedercreutzin oman Pekka-koiran innoittama veistos tuli täyttämään Harjavallan keskustaan siirretyn Pontuksen jättämää vahtikoiratyhjiötä. 1930-luvulla valmistuneen, Cedercreutzin museossa säilytettävän alkuperäisen kipsivedoksen pohjalta tehty pronssiveistos otti Pontuksen vanhan paikan aivan museorakennuksen edustalta. –Pontuksen siirtymisen jälkeen piha on suorastaan huutanut vahtikoiraa, sellaista sisäänheittäjää, hymyilee konservaattori Sanna Pitkäniemi-Toroska . Teksti jatkuu kuvan jälkeen. Toinen puiston tulokkaista on satakuntalaisille tuttu jo entuudestaan. Satakunnan karhu -veistos on seissyt ylväänä Porin raatihuoneen edustalla vuodesta 1938. Cedercreutzin museon pihasta karhu sai hieman Vahti-Pekkaa syrjäisemmän metsäpaikan. –Metsä on karhulle luonnollinen ympäristö. Samalla meidän karhumme eriytyy sijoitustavaltaan hieman Porin karhusta, joka on enemmän sellainen toteemieläin, Pitkäniemi-Toroska luonnehtii. Katso videolta, kuinka Satakunnan karhu otti paikkansa veistospuistosta. Teksti jatkuu videon jälkeen. Konservaattori toteaa veistospuiston saavuttaneen Vahti-Pekan ja Satakunnan karhun myötä miltei optimaalisen muotonsa. –Kokonaisuus on nyt aika hieno. Puistossa on riittävästi katsottavaa, mutta kuitenkin niin, että ilmavuus säilyy. Liian täysi puisto häiritsisi yhteen veistokseen keskittymistä. Samaa mieltä on pystyttämistöissä mukana ollut Seppo Poikonen, museon entinen konservaattori. –Veistospuistoon on nyt vaikea lisätä enää mitään. Nämä sopivat täydellisesti. Karhua katsellessa Poikosta alkaa hymyilyttää, eikä hän malta olla pohtimatta ääneen, että mitähän porilaiset tähän sanovat. Teksti jatkuu kuvan jälkeen. Uusien tulokkaiden myötä veistospuistossa on nyt Emil Cedercreutzin töitä neljältä eri vuosikymmeneltä. 30-luku oli tähän asti loistanut poissaolollaan. –Ensimmäiset teokset ovat 1900-luvulta ja ne edustavat Emilin romanttishenkisempää puolta. 30-luvun veistokset edustavat jo vähän klassisen jähmeää tyyliä, Pitkäniemi-Toroska kertoo.