Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Mielipide: "Lapsilla ja nuorilla on keskittymisvaikeuksia ja jopa rajua psyykkistä oirehdintaa päivittäin"

MIELIPIDE Miten Suomessa huolehditaan nuorison hyvinvoinnista? Meidän tulisi kiinnittää suurempaa huomiota siihen, millä keinoilla nuori sukupolvi saa riittävät osallistumismahdollisuudet ja valmiudet elämään ikääntyvässä yhteiskunnassamme. YK linjaa, että suojaamalla nuorison oikeuksia, tukemalla yrittäjyyttä ja koulutusta sekä kehittämällä parisuhde- ja seksuaalisuusneuvontaa nuorison tarpeiden mukaan voivat päättäjät edistää nuorten mahdollisuuksia ja valmiuksia. Nuorten hyvinvoinnin tasossa on paljon eroja. THL:n keräämät kouluterveyskyselyn tulokset vuodelta 2017 kertovat, että alakouluikäiset voivat paremmin kuin yläkouluikäiset. Myös lukioiden ja ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin kokemukset eroavat toisistaan. Huolestuttavaa on, että syrjivää kiusaamista kokee yli 40 prosenttia kodin ulkopuolelle sijoitetuista, toimintarajoitteisista ja ulkomailla syntyneistä nuorista. Näillä nuorilla on huomattavasti enemmän hyvinvoinnin haasteita. Opiskeluhuollolla on tärkeä tehtävä hyvinvointierojen kaventamisessa. Noin kolmannes oppilaista ja opiskelijoista koki tarvinneensa enemmän tukea koulukuraattorilta ja -psykologilta. Nuorella täytyy olla saatavissa matalan kynnyksen apua elämän pulmatilanteissa ja tukea tulisi tarjota myös elintapojen muutokseen. Palvelut pitäisi olla saatavilla yhdenvertaisesti, ja niiden laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Kevään ja kesän aikana kiersimme Satakunnan kunnat hyvinvoinnin ja ehkäisevän päihdetyön teemalla. Lähes kaikissa kunnissa huolen aiheeksi nousi lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden saatavuuden puute. Jopa alakouluikäiset lapset voivat niin pahoin, että koulunkäynnistä ei tule mitään. Heillä on keskittymisvaikeuksia ja jopa rajua psyykkistä oirehdintaa päivittäin. Opetustyöhön tarkoitettu aika menee näiden lasten ja nuorten rauhoittamiseen ja tilanteiden selvittelyyn. Vanhempien sosioekonominen asema, koulutus, taloudellinen ja terveydellinen tilanne sekä perhesuhteiden muutokset vaikuttavat heidän lastensa kouluttautumiseen ja hyvinvointiin. Vanhempien koulutustaso määrittelee vahvasti lasten koulutusuria. Vanhemman kuolema, sairastuminen tai mielenterveyden ongelmat ovat kiinteässä yhteydessä lasten myöhempiin ongelmiin. Vanhempien työttömyys sekä taloudelliset ja terveydelliset vaikeudet lisäävät myös nuorten ongelmia sekä kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskiä. Nuorten hyvinvoinnin eriarvoistumisen ehkäisemiseen pitää panostaa voimakkaasti jo varhaislapsuudessa. Perheiden hyvinvointi luo pohjan lasten myöhemmälle hyvinvoinnille. Mielen hyvinvointiin, hyviin terveystottumuksiin ja elintapoihin on kasvettava. Perheiden vaikeuksissa tulisi huomioida kokonaistilanne. Perheen tuki on tärkeä nuoren hyvinvoinnille. On tärkeää seurata erilaisilla indikaattoreilla nuorten hyvinvointia ja yhteiskunnan tulee reagoida nopeasti näihin tuloksiin, joissa eriarvoisuus nousee selkeästi esille. Väestön ikääntyessä myös sosiaali- ja terveyskulut kasvavat. Mikäli kasvatamme nuoristamme sukupolven, joka pystyy huolehtimaan omasta ja toistensa hyvinvoinnista, sukupolven joka pysyy terveenä tekemillään valinnoilla, voimme mahdollisesti ennaltaehkäistä yhteiskunnalle aiheutuvia terveydenhuollon kustannuksia ja saavuttaa hyvinvoivan yhteiskunnan. Satakunnan alueella on käynnissä 11 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hanketta, joilla on suuri vaikuttavuus Satakunnan asukkaiden hyvinvointiin. Hankkeiden lisäksi nuoret ja lapsiperheet on huomioitu kuntien hyvinvointikertomuksissa ja kunnat ovat sitoutuneet lisäämään terveyttä edistäviä hyvinvointipalveluita.