Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Paikallisuuden herkkä hipiä – Ei tule kiikoislaisesta sastamalalaista sormia napsauttamalla eikä panelialaisesta kiukaislaista oikein ikinä

Ensi vuonna kymmenen vuotta täyttävä Sastamalan kaupunki kipuilee nimensä kanssa. Näin voisi arvioida, kun on seurannut keskustelua sastamalalaisuudesta Tyrvään Sanomissa loppukesän aikana. Lehti kysyi verkkosivuillaan lukijoilta, tuntevatko nämä itsensä sastamalalaisiksi. Vain 23 prosenttia tunnusti näin olevan. 77 prosenttia tunnusti jotain muuta väriä – mitä näitä nyt on: tyrvääläisyyttä, vammalalaisuutta, kiikoislaisuutta, kiikkalaisuutta, mouhijärveläisyyttä ja niin edelleen. En ihmettele yhtään. Sastamala on oloissamme melkoisen suuri kunta ja siellä, jos missä on omaleimaisia keskuksia ja kyläkuntia. Ei tule kiikoislaisesta sastamalalaista sormia napsauttamalla. Totta kai johtavat virkamiehet ja kuntapoliitikot haluavat suurelle luomukselleen tunnetun ja tunnustetun nimen. Totta kai he haluavat kuntalaisten olevan samaa, yhtenäistä joukkoa. Yhteishenkeä halutaan, ei eripuraa. Siksi kai suuren yhteisen nimen hehkuttaminen on niin tärkeää. Tuntuu vaan, että Sastamalassa on lähdetty ajamaan käärmettä pyssyyn väärästä päästä. Paikallisten postiosoitteiden muuttaminen Sastamalaksi niin, että vain postinumero erottaa Suodenniemen ja Keikyän oli paha virhe. Kunnollisten osoitteiden puuttuminen voi tuoda näennäistä yhtenäisyyden tuntua, mutta se tuo myös käytännön hankaluuksia. Kukaan tavallinen ihminen ei tunne Sastamalan kokoisen kunnan katu- ja tieosoitteita, jonkinlainen apu voi olla postinumeroista, joita vanhastaan muistetaan. Veikkaan myös, että tavallisella sastamalalaisella on suuri ja luonnollinen tarve tarkentaa sanomaansa, kun kertoo oudolle ihmiselle olevansa Sastamalasta. Täydennykseksi on todella helppoa ja mutkatonta kertoa olevansa Karkusta. Ainakin satakuntalaiselle tuo vastaus antaa jo hyvin suuntaa, mistä päin ollaan. Juuret ovat ihmisille tärkeä ja herkkä asia. Jos niitä yritetään kieltää tai paikallisuuteen jotenkin puututaan, syntyy yleensä vastareaktio, joka vaikeuttaa samaistumista suurempaan kokonaisuuteen. Paikallisidentiteetin käsittely vaatii hienotunteisuutta ja herkkää vaistoa. Eurassa puhutaan vähän epämääräisesti Euran pohjoisosista, kun tarkoitetaan entistä Kiukaisten kunnan aluetta. Varovaisuuteen on syytäkin, sillä tuolla alueella ei asu ainoastaan kiukaislaisia. Esimerkiksi panelialaiset ovat ovat merkittävä ja kuuluva ryhmä Euran pohjoisosissa.