Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Mielipide: "Kuntayhtymämalli on toimiva sote-malli"

MIELIPIDE Sote-mallin valmistelua ovat leimanneet kiire, elinkeinoelämän etujärjestöjen ohjaus, perustuslailliset ongelmat ja piittaamattomuus asiantuntijoista. Sote-uudistuksessa on haettava yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto. Sellainen meillä on erikoissairaanhoidossa, jossa kuntien on oltava mukana suuressa kuntayhtymässä. Malli on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Maailmanlaajuisessa vertailussa erikoissairaanhoitomme on laadultaan ja kustannuksiltaan kärkipäätä. Perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto on järjestettävä saman mallin mukaisesti. Lainsäädäntökin siihen on pääosin valmis. Oleellista maakunnan kokoisten sote-kuntayhtymien kohdalla on se, että jokaisella kunnalla on oltava edustus valtuustossa. Sellainen malli ei ole perustuslain vastainen erikoissairaanhoidossa. Se ei myöskään muutu laittomaksi, jos siihen lisätään mukaan perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto. Kuntayhtymämallissa julkinen sektori pitää ohjakset käsissään. Maksajana se myös päättää, mitä palveluja yksityiset voivat tuottaa. Tätä kuntayhtymälle kuuluvaa päätösvaltaa ei saa lainsäädännöllä rajoittaa. Jo nyt lainsäädäntömme mahdollistaa asiakkaille erittäin suuren valinnanvapauden, ja siinä on vielä parannusmahdollisuuksia esimerkiksi palvelusetelijärjestelmää kehittämällä. Maakunnan kokoisissa kuntayhtymissä saadaan palvelujen järjestämiseen leveät hartiat. Valtionosuusjärjestelmää kehittämällä on mahdollista turvata rahoitus. Joissakin tapauksissa kunnalle voidaan maksaa korotettua valtionosuutta sote-palvelujen turvaamiseksi. Kaikki sote-rahoitus kunnille on korvamerkittävä. Suurten kaupunkien kohdalla PARAS-hankkeesta voisi ottaa esimerkkiä tähän uuteen järjestelmään. Yli 200 000 asukkaan kaupungeille voisi antaa oikeuden järjestää itse perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto. Järjestelmä voisi tällöin olla helpommin hallittavissa. Erikoissairaanhoidon osalta suurtenkin kaupunkien on oltava mukana yhteisessä rintamassa. PARAS-hankkeessa 20 000 asukkaan yhteistoimintavelvoite ei ollut perustuslain vastainen malli ja se tuskin kohtaisi suurempaa vastusta nytkään, mikäli numerosarjassa siirretään pilkkua suurten kaupunkien kohdalla.