Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Puheenvuoro: Konkurssiuutinen vei palan vanhaa aikaa

Pala populaarikulttuuria sai päätöksensä taannoin, kun videovuokraamoketju Makuuni kertoi konkurssistaan. Harjavaltalaiselle ketjun palvelut olivat vieraampia, sillä lähin vuokraamo toimi muistaakseni Porissa. Maakunnan pääkaupungin vuokraamossa vierailu oli satunnaista. Sen sijaan videoiden vuokraaminen R-kioskilta kuului nuorempana veljeni kanssa lähes viikoittaisiin perinteisiin. Myöhemmin vuokraaminen laajeni myös videopeleihin. Siinä oli jotain erityistä, että perjantaina koulun jälkeen haki kioskilta viikonlopuksi elokuvan tai pelin sekä ison pussin irtokarkkeja. Toisinaan niistä saattoi irtautua vain lauantai-iltapäivän salibandypelien ajaksi, joita pelattiin Vinnarin koulun salissa. Myöhemmin Harjavallassa palveli myös toinen video- ja pelivuokraamo, jonka senkin palvelut ehtivät tulla tutuiksi. Erityisen mieleen painunutta noissa ajoissa oli se, että vuokraaminen oli melkoista arpapeliä; toisin kuin nykyisin, ei elokuvista tai peleistä tietänyt etukäteen juuri muuta kuin sen, mitä kansitekstit paljastivat. 1990-luvun alkupuolella ei vielä ollut mahdollisuutta googlettaa. Mainittava oli myös kioskin kanta-asiakkuus, mikä tarkoitti sitä, että tasaisin väliajoin postilaatikkoon kolahti ketjun oma vuokravideokatalogi. Silloin kun ei katsellut elokuvia, katseli lehdestä mahdollisia tulevia hankintoja. Omalta osaltani vuokraaminen lienee vähentynyt siinä vaiheessa, kun esimerkiksi elokuvien hankkiminen itselle mahdollistui – toisin sanoen siis saatavuus parani ja hinnat laskivat. Varsinkin Anttila oli loppumaton runsaudensarvi, kuten myös useat divarit ja kirpputorit eri puolilla maakuntaa. Harrastus ei varsinaisesti ole päättynyt vieläkään, jos kohta vähentynyt huomattavasti. Syy on kuitenkin melko yksinkertainen: kaikkeen ei enää riitä aikaa. Tällä hetkelläkin hyllyssä lienee parikymmentä elokuvaa, joita en ole vielä ehtinyt katsoa huolimatta siitä, että niiden hankinnasta saattaa olla aikaa jo vuosi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisin valmis luopumaan kokoelmistani. Ei, ne odottavat vain kiireetöntä hetkeä, kenties talvipimeitä. "Toisinaan niistä saattoi irtautua vain lauantai-iltapäivän salibandypelien ajaksi, joita pelattiin Vinnarin koulun salissa."