Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Aarikan saunalautalla on kaikki tarpeellinen – myös jääkaappi ja grilli

Ensin oli pelkkä lautta. Nakkilalaista Vesa Aarikkaa harmitti, kun sinilevä oli värjännyt rannan, mutta uimaan piti päästä. Hän rakensi kasilankusta lautan ja tynnyreistä ponttonin. Lautta hinattiin sen verran kauas rannasta, ettei levä enää haitannut. Paikallaan uimalautta pysyi, kun Sääksjärven pohjaan pudotettiin 40 kilon ankkuri. –Siinä se oli kaksi, kolme kesää, mutta sitten tuli mieleen, että täytyy saada myös sauna, Aarikka kertoo. Niinpä lautan päälle rakennettiin sauna. Sen Aarikka teki yhdessä kavereidensa kanssa lähinnä ylijäämäpaneeleista ja muista rakennusjämistä. Alleen sauna sai pienen perämoottorin, joka kuitenkin oli pian vaihdettava isompaan. Nyt siinä on 15 hevosvoiman nelitahtimoottori, joka vie saunojat vaikka vastarannalle. –Ei se lujaa mene, ehkä viisi solmua tunnissa. Tunnin se menee toiselle puolelle järveä. Jos sattuu olemaan vastatuuli, saattaa mennä vähän kauemminkin. Lautasta tuli 5,5 metriä pitkä, mikä Aarikan mukaan oli onni näin jälkikäteen ajatellen. Jos se olisi sentinkin yli, se pitäisi rekisteröidä. Saunalautalla on ikää noin 20 vuotta. Se on alkanut jo aika lailla harmaantua, mutta kiuas antaa edelleen hyvät löylyt. –Ihan kohtuulliset. Ei ainakaan tunkkaiset, sillä saunassa käy tuuli hyvin, Aarikka naurahtaa. Lautta saatetaan silloin tällöin ankkuroida keskelle järveä tai sitten sen lauteilla istutaan tuuliajolla. Joskus saunalautta lämpiää myös omassa rannassa. –Se jää veteen talveksikin, vaikka laituri nostetaan ylös. Ei sitä mihinkään nosteta, se painaa tuhat kiloa. Nälkä tai jano ei lautalla pääse yllättämään, siitä pitävät huolen kaasulla toimiva jääkaappi ja hiiligrilli. Saunan taakse on kiinnitetty portaat uimisen helpottamiseksi, ja toiset raput johtavat saunan katolle. –Muksut tykkäävät mennä katolle, sillä sieltä on hyvä hyppiä veteen. Turvallisuussyistä lautan perään kiinnitetään aina myös soutuvene. Se on siltä varalta, että lautta hyytyy kesken matkan. –Joskus meillä on myös jetti perässä. Ei sillä viitsi rannassa ajella. Mökillä Aarikka käy kesällä usein, lähes viikoittain. –Aika paljon täällä käydään. Matkaa kotoa on alle 30 kilometriä, sen pystyy tulemaan pyörälläkin tai vaikka mopolla. Saunalautan kiuasta ei välttämättä lämmitetä joka viikko. Aarikka arvelee saunan lämpiävän vain 5–10 kertaa kesässä. Se ei nimittäin ole Aarikan suvun ainoa sauna, vaan rannassa on myös toinen, jo ennen sotia rakennettu sauna. –Ehkä siinä saunotaan vielä enemmän, Aarikka arvelee. Rantasaunan tarkkaa ikää Aarikka ei tiedä, mutta vanhempi se on joka tapauksessa kuin mökki. Sen Aarikan vanhemmat ostivat kesäpaikakseen vuonna 1980. Aarikka kertoo, että saunan lattian alla on piiloteltu yhtä sotilaskarkuria. Siitä kielivät saunan remontin yhteydessä paljastuneet pienet luukut ja sanomalehdillä vuoratut seinät. Kesämökillä grillataan, uidaan, saunotaan ja tehdään myös jotain pientä remonttia. Viime keväänä Aarikka remontoi rantasaunaa yhdessä veljiensä kanssa. –Sen alimmat hirret alkoivat jo lahota. Ne vaihdettiin harkkoihin, ja samalla tehtiin uusi ikkuna. Sinilevästäkään ei ole ollut haittaa enää vuosiin. –Kymmeneen vuoteen levää ei ole ollut juuri lainkaan tai sitä on ollut hyvin vähän. Saunassa-sarjassa toimittajat käyvät kurkistelemassa kesän aikana erilaisiin saunoihin ja saunakammareihin.