Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

"Eikö sellua voi keittää puhdistetusta pintavedestä?" – Kuninkaanmännyn pohjavesisoppa porisee kuumana Pitkäjärvellä

Miksei Kuninkaanmännyn pohjavedenottamosta tehdyssä raportissa käsitellä ollenkaan sen vaikutuksia Kokemäen Pitkäjärveen, vaikka ne sijaitsevat samalla pohjavesialueella? Miksi pohjavettä pitää ottaa nykyistä enemmän, vaikka vedenkulutuksen ei odoteta lisääntyvän? Aletaanko Koomankankaan–Ilmiinjärven alueen pohjavettä pumpata Harjavallan ja Rauman suurteollisuuden käyttöön, ja eikö sellua voi keittää Raumalla nykyään käytettävästä, puhdistetusta pintavedestä? Muun muassa tällaisia kysymyksiä esitettiin Säkylän Ristolaan suunnitellun Kuninkaanmännyn pohjavedenottamon lupahakemukseen liittyvässä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin Pitkäjärven vapaa-ajankeskuksessa Kokemäellä tiistai-iltana. Pohjavesiasiantuntija Risto Reijonen Kuninkaanmännyn koepumppaukset tehneestä Suomen Pohjavesitekniikka Oy:stä sanoi, että Pitkäjärveä ei käsitelty raportissa, koska pohjaveden pumppaaminen Kuninkaanmännyssä ei koepumppausten mukaan vaikuta pohjaveden korkeuteen Pitkäjärven suunnassa. Hänen mukaansa vaikutukset pohjaveden pinnankorkeudessa ylsivät juuri ja juuri Säkylän ja Kokemäen rajalle. Varsinais-Suomen ely-keskuksen johtavan vesitalousasiantuntijan, Jyrki Lammilan mukaan alueen pohjavesiä ei pyritä hyödyntämään nykyistä enemmän siksi, että vedenkulutus kasvaisi. Kyse on laadusta. –Laitilassa ja Eurassa halutaan nykyistä parempilaatuista vettä. Vaikka Kokemäen ja Harjavallan välille on suunniteltu siirtoputkea, ei pohjavettä ole Lammilan mukaan tarkoitus pumpata Harjavallan suurteollisuuden käyttöön. –Vettä on tarkoitus johtaa Harjavaltaan vain siinä tapauksessa, että Harjavallan vedenotossa tulee häiriötilanne. Myöskään Rauman suurteollisuudelle Koomankankaan–Ilmiinjärven pohjavettä ei Lammilan mukaan johdeta. –Raumalle vettä johdettaisiin vain Lapin kaupunginosaan, missä vedentarve on hyvin pieni. Köyliönjärven rannalla mökkeilevä Veikko Naire kertoo seuranneensa järven tilaa vuodesta 1955, ja suunta on ollut koko ajan huonompaan. Hän pelkää sen rehevöityvän entistä enemmän, kun pohjavesi ei uuden vedenottamon myötä pääse purkautumaan vanhaan malliin. Alueen pohjavesiä purkautuu Köyliönjärveen luontaisesti Mustaojan kautta ja suoraan lähteistä. –Patoa nostamalla vedenkorkeus saadaan pidettyä, mutta se on sitä samaa lilluvaa vettä. Reijosen mukaan Kuninkaanmännyn pohjavedenottamo nostaisi Köyliönjärven fosforipitoisuutta enintään neljällä prosentilla, mikä ei vaikuta merkittävästi järven rehevyyteen. Kokemäen Pitkäjärven läheltä kotoisin oleva Matti Lundén ei vakuuttunut tilaisuudessa siitä, ettei uusi pohjavedenottamo vaikuta Pitkäjärven tilaan. Hänestä tuntuu, että alueen pohjavedestä aiotaan tehdä kauppatavaraa ympäristön kustannuksella. Pitkäjärven pinta on laskenut Reijosen mukaan vuosien 1914 ja 2018 välillä noin 85 sentillä. Hän esitteli vanhoja karttoja, joiden mukaan pinnankorkeus oli laskenut 1950-luvun lopulle mennessä yli 50 sentillä. –Silloin täällä ei ole ollut pohjaveden ottoa ollenkaan. Järven pinnan lasku johtuukin hänen mukaansa ensisijaisesti ojituksista ja turvetuotannosta, ei pohjaveden pumppaamisesta. Naire kertoo huomanneensa ensimmäistä kertaa viime kesänä, miten hänen mökkirantaansa ilmaantui monttuja, joihin astuessa jalka uppoaa pohjaan. Aiemmin rannassa on hänen mukaansa ollut kylmiä kohtia, joista pohjavesi on purkautunut järveen. –En keksi siihen mitään muuta selitystä, kuin että lähteet ovat tyrehtyneet. Lundénin mukaan merkkejä lähteiden ehtymisestä on myös Pitkäjärvellä.