Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Merstola on oikeasti "lohirysän kylä"

MIELIPIDE Harjavallan Merstola on vanha kylä Kokemäenjoen varressa. Paikalla on ollut ikivanha lohipato Merstola toe. Ja kylässä ovat lohia kaupanneet tunnetut ’lohipokarit’. Tämännäköistä on peruskartalla kylän maasto, maisema ja jokireitti. Mistä sai nimensä tämä Harjavallan vanha kylä Merstola? On paksu, etevimpien kielentutkijoiden ja historian asiantuntijoiden kokoama kirja Suomalainen paikannimikirja 2007 . Kirjassa on Harjavallan nimestä Merstola ja Ruskon nimistä, kirjan toimittajan, fil.tri Sirkka Paikkala kirjoittamat arviot, joissa nimen arvellaan pohjautuvan henkilönimiin. Onko noita selityksiä paikannimistä uskottava? Onko ollut joku erittäin merkittävä henkilö nimeltään Mertin, Merti, Mertz ja hän on suvainnut antaa nimensä kylän nimeen. Vaikka paikalla ei ole edes yhtään vanhaa taloa, jonka nimi alkaa Mert-. On vain tämä Kokemäenjoen varren laaja ja vanha kylä nimineen. En hyväksy tuota selitystä. Tärkeintä paikalla on aina ollut lohenkalastus. Eikä tärkeiden lohikoskien eikä järvienkään eikä jokien nimissä ole koskaan mitään henkilöiden nimiä. Ne kun eivät koskaan ole olleet yksityisten henkilöiden omistusta eivätkä nautintaa, vaan ovat olleet kylän eli jakokunnan ja toisinaan useidenkin kylien nautintaa. Niin, että kullakin kylällä on ollut oma vuorokautensa eli oikeus kalastaa tietty aika tuollaisella lohipadolla. Ruskon eli aikoinaan Vahdon Mertteli Raisiojoen / Ruskonjoen latvapuolella on samalla tavoin joen ollessa luonnontilaisena merkittävä lohikoski eikä sekään ole ollut kenenkään Marten’in eikä Mårten’in koski, vaan on ollut yhteisnautinnan kalapaikka. Suomen paikannimien tutkijat kyllä esittävät tavattoman paljon germaanisiakin miehennimiä Etelä-Saksasta saakka suomalaisten paikannimien ja jopa luonnonpaikkojen nimiksi. Kun Saksassa julkaistiin v. 1966 Förstemann’in Altdeutsches Namenbuch , se on ollut tavattoman tärkeä teos noille Suomen paikannimien tutkijoille. Siitä kun löytyy valtava määrä vanhoja saksalaisia miehennimiä ja niistä on sitten niin helppo poimia joku miehennimi suoraan suomalaisen paikannimen selitykseksi. Ja vanhastaan on Ruotsissa esitetty luetteloita vanhoista miehennimistä ja niistäkin löytyy selityksiä, kuten tuo selitys nimelle Merttelä Raisionjoen / Vahdonjoen latvoilla. Kovasti ovat tietysti nuo tiedetädit innostuneet noista uljaista germaanimiehistä. Kun olen laatinut jo noin 1 200 selitystä vanhoista paikannimistä noin 600 julkaistuun lehtiartikkeliin, havaintoni on, että vanhoissa paikannimissä nimen peruste on pääsääntöisesti paikan maaston jokin omin erityispiirre tai muu luontoon liittyvä seikka. Tai sitten toisena ihmisen joku tekeminen paikalla niin, että se on ollut jatkuvaa ja toistuvaa ja siitä on sitten otettu nimi paikalle. Kumpi näistä voi olla nimen Merstola peruste? Tietysti se on lohien kalastaminen lohipadoista ja lohirysistä. Onko nimessä jokin näistä kertova sana? Saamen, suomen tai sitten tuon toisen kotimaisen eli ruotsin sana? Noissa molemmissa lohikoskipaikkojen nimissä on ruotsinkielen sana mjärde tarkoittaen ’rysä, merta’. Suomen sana merta kun sekin on ruotsista otettu lainasana tuosta sanasta. Kuten sana rysä on otettu lainana ruotsin sana ryssja. Tuo sana mjärde on muuten siitä erikoinen sana ruotsinkielessä, että siitä on niin tavattoman monia kirjoitus- ja ääntämismuotoja ruotsin kielessä. Kun paikan asukkaat ovat muuttuneet ruotsinkielisistä suomenkielisiksi, on tuo sana paikan nimessä tullut suomalaisääntämisen mukaelmaksi ja siitä nimi Merstola. Vuonna 1773 nimi on vielä asiakirjaan kirjattu muotoon Märstola, mutta sitten tuo ä on muuttunut kirjaimeksi/äänteeksi e. Tällä selityksellä selitän, että Merstola ei ole saanut nimeään henkilönnimestä, vaan nimessä on paikan tärkeän lohitokeen perusteella ’rysää’ tarkoittava ruotsin sana mjärde. Taas kerran vanha paikannimi on oikeassa. Ja kun tutkii paikannimen vähän tarkemmin, osoittautuu, että nimestä kirjoitetut arvovaltaiset selitykset ovat virheellisiä. Merstola ’lohirysän kylä’. Näin se on. "Merstola ei ole saanut nimeään henkilönnimestä, vaan nimessä on paikan tärkeän lohitokeen perusteella ’rysää’ tarkoittava ruotsin sana mjärde.