Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Puheenvuoro: Kauhean katastrofin paisutellut uhkakuvat – Ydinonnettomuusalueesta tuli turistien temmellyskenttä

Atomivoimaako? Ei kiitos! Jotain tuollaista luki monen nuoren keltasävyisessä rintanapissa minun nuoruudessani, 1980-luvulla. Ydinvoiman vastustaminen oli muotia. Varmasti siihen vaikutti Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus, joka tapahtui maaliskuussa 1979 lähellä Harrisburgin kaupunkia Yhdysvalloissa. Ydinvoima oli tuolloin Suomessa uutta. Loviisan ydinvoimalat olivat valmistuneet vuosina 1977 ja 1980 – Olkiluoto vuosina 1979 ja 1980. Uhkakuvat ydinvoiman turmiollisuudesta tulivat kaikille tutuiksi. Jollain tavalla tähän kokonaiskuvaan sekoittui myös Hiroshiman atomipommin kuva-aineisto. Pelättiin ydinsotaa – ja pelättiin ydinvoimalaonnettomuutta. Itse en osannut pelätä sen paremmin ydinsotaa kuin -onnettomuuttakaan, mutta toki välimatkaa Eurajoen ydinvoimalaan tuli laskeskeltua. Tiedotusvälineistä ja koulunkin opetuksista kävi ilmi, että mahdollinen onnettomuus vaikuttaisi vakavasti, pitkälle ja pitkään. Melkoinen uutinen oli, kun Suomen säteilytason nousun syyksi huhtikuussa 1986 paljastui eteläisessä Neuvostoliitossa, Tsernobylissä, sattunut ydinvoimalaonnettomuus. Säteilyarvoja mitattiin tiiviisti Suomessakin, marjojen ja sienien syömistä rajoitettiin – taidettiinpa ennustaa sitäkin, kuinka moni suomalainen kuolee saamaansa säteilyyn. Enpä olisi reilut kolme vuosikymmentä sitten uskonut, että pääsen joskus vierailemaan onnettomuuspaikalla. Niin kuitenkin kävi syyskuun alkupuolella. Pääsin käymään tuhoutuneen reaktorin vieressä, tosin se oli peitetty jo toisella suojakuorella. Samoin pääsin vaeltamaan pitkin voimalaitoskaupunki Pripjatin katuja. Tuo kaupunki sijaitsee parin kilometrin päässä tuhoutuneesta voimalaitoksesta. Kaupunki saastui niin pahasti, että se jouduttiin tavaroineen jättämään niille sijoilleen rapistumaan. Ydinonnettomuusalue on yhä suljettu, mutta turistitkin pääsevät sinne helposti opastetuille kierroksille. Alue on suljettu 30 kilometrin säteeltä voimalan ympäriltä, mutta alueen säteilyarvot eivät ole pääosin normaalista poikkeavia. Tsernobylissä asuu ihmisiä, siellä toimii hotelli ja ravintola – museokin on auki yleisöä varten. Ja alueen luonto kukoistaa. Ydinvoimalaonnettomuus oli valtava katastrofi. Sen seurauksena kuoli nopeasti 56 ihmistä ja vuosien varrella syöpiin ehkä 9 000 ihmistä. Toki paljon isompiakin arvioita jälkimmäisestä luvusta on esitetty. Tuntui tosi oudolta vierailla onnettomuuden autioittamassa aavemaisessa Pripjatissa. Ehkä eniten hämmensi se, että tämän paikan piti olla "iäksi menetetty", mutta nyt siellä saattoi kuitenkin liikkua – turistina. Niin karmeita kuin ydinonnettomuudet ovatkin, maalaillaan niiden ympärille myös paisuteltuja kauhukuvia. Ehkä näitä kuvia tarvitaan ydinvoiman vastustamisessa. Mene ja tiedä.