Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Kauvatsalaisen koulupojan sotilasurahaaveet kantoivat kenraalikuntaan asti – Eläkkeellä oleva Kalervo Sipi uskoo venäläisten toimien Ukrainassa lisänneen suomalaisnuorten tahtoa puolustaa maata ase kädessä

Reservin kenraali Kalervo Sipi ei ole joutunut katumaan ammatinvalintaansa. Hän päätti jo koulupoikana suunnata sotilasuralle – mitään muita ammattihaaveita hänellä ei ollut. Elämäntehtävästä tuli totta heti lukion jälkeen. Lopulta Sipi viihtyi yli 40 vuotta harmaassa sotilaspuvussa ja erosi vakinaisesta palveluksesta 60 vuotta täytettyään. –Tämän rikkaampaa ammattia ei ole. Olen urallani saanut kokea paljon sellaista, joka sattuu vain harvojen kohdalle, Sipi arvioi. Innostuksen sotilasammattiin Sipi sai kotoaan. Lompin maatilalla Kauvatsan Ahvenuksen kylässä isänmaallisuus ja maanpuolustushenkisyys olivat ylisukupolvista pohjavirettä. Talossa vieraili paljon korkea-arvoisia upseereita, joista tuli nuoren miehen idoleita. –Taatan malli suojeluskunnasta ja vapaussodasta vaikutti, samoin isän toiminta reserviupseereissa. Sipi muistelee, kuinka hänen kotonaan vierailleet upseerit väistyivät välillä isän kanssa suljettujen ovien taakse keskustelemaan luottamuksellisista sotilasasioista. Maatalous jäi Lompin tilalla vähitellen taka-alalle, kun Sipin isä alkoi hoitaa reserviupseeripiirin toiminnanjohtajan tehtäviä. Koulusta Sipi sai vahvistusta suunnitelmilleen. Hän kuvaa Kokemäen yhteiskoulun henkeä 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa isänmaalliseksi. Parhaiten hänen mieleensä on jäänyt opettaja Erkki Mela , jonka pelottava ulkomuoto ja isänmaallinen käytös antoivat eväitä elämään. –Mieleeni on jäänyt lähtemättömästi Erkin määritelmä vuoden 1918 sodasta: vapaussota, veljessota, kapina. Niihin olen usein vedonnut muun muassa Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtajana. Sipi kävi koulua junalla, johon hän nousi Ahvenuksen seisakkeelta. Vanhalta Kokemäen asemalta oli lyhyt matka yhteiskoululle. –Koulumatkat opettivat nöyryyttä ja kasvattivat sietokykyä. Jos tunnit venyivät kyllin pitkälle, ainoa kulkuväline päästä kotiin oli järjestelyveturi. Konduktöörivaunussa matkustaen oli kotona vasta myöhään illalla. Kauvatsalaisia pidettiin Kokemäen yhteiskoulussa hieman maalaisina, koulutovereiden asenne oli ylimielinen. Sipi muistelee, että Tulkkilan tyttöjen ja poikien joukkoon oli vaikea päästä. Sipi kertoo olleensa kouluaikana eniten tekemisissä aivan koulun vieressä asuneen Simo Pajulahden kanssa. Tämä päätyi sittemmin samalle kadettikurssille Sipin kanssa vuosina 1966–69. Muita kavereita olivat Erkki Raittila , Seppo Ruohonen ja Pertti Salmi . Junamatkoilla Sipi oli paljon tekemisissä Antero Ala-Jokimäen ja Raimo Anttilan kanssa. Sipi sai koulusta mielestään erinomaiset pohjatiedot tulevaa teknistä koulutustaan varten. Hänen mieliaineitaan, matematiikkaa ja fysiikkaa, opettivat Mikko Myllyntausta , Simo Horelli ja Pekka Palmu sekä Kauvatsalta junalla kouluun kulkenut Erkki Soini . Lukiossa matematiikkalinjalla opiskellut Sipi sai olla sekaluokalla kielilinjalaisten kanssa ja oppi kuin salaa myös latinaa. –Ohjenuorakseni ammatissani jäi latinan lause Si vis pacem, para bellum – Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Sipi lähti vapaaehtoisena alokkaaksi Turun ilmatorjuntapatteristoon – ja jäi sille tielle. Hän oli haaveillut hävittäjälentäjän urasta, mutta silmien piilevä karsastus romutti tämän haaveen. –Valitsin sitten aselajikseni isän silloisen hyvän ystävän suosituksesta vastapuolen eli ilmatorjunnan. Kotiuduttuaan toukokuussa 1966 Sipi jäi kesävänrikiksi, ja meni syksyllä kadettikouluun. Sotakorkeakoulussa hän valitsi teknisen opintosuunnan. Urastaan suurimman osan Sipi oli erilaisissa ilmatorjuntatehtävissä, muun muassa ilmatorjunnan tarkastajana, komentajana ja materiaalihankintatehtävissä. Kenraalikuntaan päädyttyään hänet nimitettiin Puolustusvoimien materiaalilaitoksen johtajaksi Tampereelle. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän ehti hoitaa vielä maavoimapäällikön postia ja toimia puolustusvoimien huoltopäällikkönä. Uransa huipuksi Sipi arvottaa komentajuuden ja päällikkyyden Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentissä Turussa. –Silloin sain tehdä tärkeää työtä varusmiesten parissa ja johtaa rykmenttiä, jonka pääkalustona oli ilmatorjuntaohjus 90 Crotale NG, kehittämäni asejärjestelmä. Sipi tuntee edelleen käytössä olevan ilmatorjuntajärjestelmän yksityiskohtia myöden, koska oli sitä alusta asti kehittämässä. Nelisen vuotta kestäneen urakan aikana hän tutustui laajasti maailmalla tarjolla oleviin aseisiin ja järjestelmiin. Erityisen paljon hän teki yhteistyötä ranskalaisten kanssa. Uransa raskaimpia päätöksiä Sipi joutui tekemään varikkojen lakkautuksen yhteydessä. Hän sulki neljä varikkoa, muun muassa Vammalan varikon. –Tapahtuma kosketti 400 ihmisen elämää. Silloin menivät yöunetkin. Tällaisia tilanteita ei ole sotilaalle opetettu. Eläkkeellä oleva kenraali kokee Suomen puolustuksen suurimmaksi ongelmaksi puolustusmäärärahojen riittävyyden ja niistä päättävien poliitikkojen ymmärryksen. Tällä hetkellä tilanne on hänen mukaansa ihan hyvä, kiitos Venäjän toiminnan Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Suomalaisten maanpuolustustahto on Sipin mukaan ilahduttavan korkea – myös nuorison keskuudessa. –Tähänkin ovat syynä venäläisten toimet Ukrainassa. Sipin mukaan Suomen puolustuskyky on paremmalla tasolla kuin koskaan ennen sotien jälkeen. –Suomi oli yksi harvoista Euroopan maista, joka ei kylmän sodan päätyttyä luopunut kokonaismaanpuolustuksen periaatteista, laajasta reservistä tai sen edellyttämästä asevelvollisuudesta. Venäläisten kiinteistöomistuksia Suomessa Sipi pitää mahdollisena turvallisuusuhkana, johon pitää puuttua luomalla selkeä laki ja varaamalla riittävät resurssit esimerkiksi etuosto-oikeuksiin. –Puolustushallinto on kuitenkin tarkoin selvillä tilanteesta ja seuraa sen kehitystä. Itse en olisi kauhean huolissani. Kalervo Sipi nimettiin perjantaina Kokemäen yhteiskoulun Vuoden senioriksi 2018. Kauvatsalaissyntyinen 72-vuotias kenraalimajuri evp. Asuu Tampereella. Kävi Kokemäen yhteiskoulua vuosina 1957–65. Teki lähes 41 vuoden sotilasuran pääosin ilmatorjunnallisissa tehtävissä. Ylennettiin kenraalikuntaan vuonna 1999. Siirtyi reserviin puolustusvoimien huoltopäällikön tehtävästä kesäkuussa 2006. On toiminut Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtajana vuodesta 2008. Kokemäen yhteiskoulun Vuoden seniori 2018.