Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Pääkirjoitus: Valoisien aamujen terveyshyödyt puoltavat normaaliajan valintaa

Kellojen puolivuosittaisen siirtelyn piti olla niin kiveen hakattu ilmiö, ettei siitä voida luopua. Nyt tilanne näyttää ihan toiselta. Suomen tekemä aloite käynnisti pikaisen prosessin, joka näyttäisi johtavan kesäajasta luopumiseen kautta Euroopan unionin. Ainakin nyt näyttää, että kellojen siirtely voi jäädä piankin historiaan. N on viritetty keskustelua siitä, pitäisikö meidän pysyä normaaliajassa vai ottaisimmeko kesäajan uudeksi normaaliajaksemme. Kyse on lähinnä siitä, kumpaan päähän päivää halutaan lisää valoa. Valoisiin aamuihin ja iltoihin tuolla tunnilla on tietysti merkitystä vain osan vuodesta. Suomessa on pidetty ongelmana sitä, että olemme eri aikavyöhykkeellä läntisemmän Euroopan kanssa. Nykyisillä yhteydenpitovälineillä tämä ongelma ei taida olla yhtä suuri kuin ennen. Esimerkiksi ulkomaankaupan näkökulmasta kellonaikaa ei tarvitse välttämättä ajatella. Tutkimustulokset taitavat todistaa, että normaaliajassa pysyminen olisi ihmisten terveyden kannalta parempi juttu. Ratkaisevaa tässä kai ovat valoisat aamut. Valoisilla illoilla, joista moni kesäajassa nauttii, ei ole samaa merkitystä. Yhteiskuntamme aikataulut ovat muuttuneet viime vuosina, kun olemme siirtyneet lähemmäs ympäri vuorokauden toimivaa yhteiskuntaa. Siksi tunnin siirto sinne tai tänne vaikuttaa elämäämme vain vähän. Osa ihmisistä pystyy sitä paitsi itse vaikuttamaan siihen, mihin aikaan työpäivänsä aloittaa.