Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Kokemäkeläinen yrittäjä: "Syntyvyys on saatava laskuun, muuten kaupungin talous ei kestä."

MIELIPIDE Monessa maalaispitäjässä on positiivinen ongelma. Koulut tyhjenevät lapsista ja siitä syntyy säästöjä kunnan kirstuun, kun ne voidaan lakkauttaa. Kokemäelläkin lapsiluvun laskua on odotettu 90-luvun lopusta asti. Kokemäkeläiset nuoret vain harmillisesti tuottavat jälkikasvua ja näille pitää etsiä lain mukaan paikka, jossa käydä koulua. Kouluruokakin maksaa. Kokemäellä hinta perusopetuksessa on noin 2,8 euroa per oppilas. Tästä raaka-aineiden osuus on noin 70 senttiä. Onneksi lapset tyytyvät noin halpaan ruokaan. Monet muut kunnat eivät ole onnistuneet tekemään ruokaa näin edullisesti, vaan raaka-aineiden hinta voi olla jopa kaksinkertainen. Tämä kasvattaisi kuluja jopa 25 prosenttia nykyisestä. Sen mitä Suomen laki sanoo, niin saa olla minimi mitä tarjotaan. Vaikka kyläkoulu suljetaan, niin metsän poikki voi oikaista uudelle keskustan koululle, kunhan lain maksimi 5 kilometriä alitetaan. Tämän jälkeen laki ei enää salli poikkeuksia, vaan lapset pitää laittaa koulukuljetukseen. Niin kuin ennen vanhaan, kun kesät talvet hiihdettiin kouluun. Monissa kunnissa lapset kuljetetaan kouluun jo kolmen kilometrin päästä koulusta. Varmasti maksaa mansikoita. Eivät kuihtuvat maaseutukunnat tarvitse kasvustrategiaa, vaan näännytysstrategian. Lapsista on hyvä aloittaa, ne muuttavat pois ennen äänestysikää. Pääasiahan on, että saadaan säästöjä. Kokemäki on kaikkea lähellä. Kokemäellä on kätevä käydä töissä muualta. Kun vanhemmat käyvät töissä ulkokunnista, niin lasten koulutukseen tuhlaantuvat rahat menevät muiden kuntien verovaroista. Niiden samojen, jotka kuljettavat lapset kouluun kolmen kilometrin päästä ja maksavat ylihintaa kouluruuasta. Vai olisiko meillä kuitenkin vaihtoehtoja? Vaihtoehtoja sille, että lapsille on tarjota enemmän kuin minimi ja tyhjät kyläkoulun ikkunat? Kirjoittaja on kokemäkeläinen yrittäjä.