Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Harjavalta sai juhlavuoden korun, jonka suunnittelija on kohta 19-vuotias opiskelija

Hämmentynyt, mutta onnellinen. Sellainen oli koru- ja metallituotealan opiskelija Noora Nurminen alkuviikolla saatuaan puhelun Ulvilan museoamanuenssi Ilkka Tarvaiselta . Hän kertoi nuoren korusuunnittelijan voittaneen kilpailun, jossa etsittiin Harjavallan juhlavuoden korua. Kaupunki täyttää ensi vuonna 150. Nurminen kuvailee itseään hyvin suomalaiseksi – sellaiseksi, joka ei luota omaan jälkeensä. –Kun näin kaikki korukilpailuun osallistuvat työt, katsoin, että koruni on kovin erinäköinen. Mietin, menikö se vähän liian pitkälle, hän kertaa. Kilpailuun osallistui viisi Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelijaa. Harjavallan kaupunki järjesti kesällä neuvoa-antavan äänestyksen kaupungin Facebook-sivuilla ja kaupunginkirjastossa. Yhteensä ääniä annettiin 320, ja niistä Nurmisen Kuohua -niminen koru keräsi niukasti voittoon riittäneen äänimäärän. Se keräsi 115 ääntä, kun toiseksi sijoittunut Satakieli sai 109 ääntä. Kolmanneksi tullut Elämän sulka sai 57, neljänneksi sijoittunut Laulumme 31 ja viidenneksi sijoittunut Tie Harjavaltaan kahdeksan ääntä. Suunnittelija on syntyjään tamperelainen, mutta omaa äitinsä puolelta myös satakuntalaisia sukujuuria. Harjavalta on hänelle silti vieraampi kaupunki. Kuohua -koruun on kuitenkin tyylitelty Harjavallan kaupungin rajat, ja se muistuttaa myös paikkakunnalle ominaisesta vesivoimasta. Korussa vesi aaltoilee ja siitä erottuu yksittäisiä pisaroita. –Isosta joesta eroaa tippoja, mutta ne pitävät silti yhtä. Myös Harjavallassa on yhteisöllisyyttä, vaikka se onkin sinänsä iso kaupunki. Lisäksi korussa pitää näkyä vahvasti, että ihmiset ovat yksilöitä. Sitä halusin korostaa, suunnittelija kertoo. –Vesivoima on minulle myös eettisesti asia, minkä hyödyntämistä haluan korostaa. Minulla on yhteiskunnasta mielipiteitä, ja haluan tuoda niitä esille. Tällaisella korulla sen voi tehdä kauniisti, hän miettii. Kilpailun voittamisella Noora Nurminen uskoo olevan valtava merkitys. –Täytän vuoden lopulla 19. En voi tituleerata itseäni taiteilijaksi, mutta Suomessa koruntekijöiden on vaikea lyödä läpi ja saada näkyvyyttä. Siksi tämä on elintärkeää. Lisäksi on hyvä, että tällaisella kilpailulla tuetaan nuoria. Korullaan Nurminen tulee saamaan varmuudella näkyvyyttä ainakin jonkin verran. Kuohua -koru tullaan lahjoittamaan jokaiselle ensi vuoden aikana syntyvälle harjavaltalaiselle lapselle, minkä lisäksi niitä tilataan myös Emil Cedercreutzin museolla myytäväksi. –Prototyyppi on valmistettu käsin pienemmistä palasista, mutta koru on suunniteltu niin, että sitä pystytään valmistamaan myös suurempi määrä. Esimerkiksi 50 korua pystyn tekemään itse, mutta suurempi määrä, kuten 500 korua, voidaan sarjoittaa valutyönä, Nurminen kertoo. Korujen suunnittelukilpailu oli osa kesällä järjestettyjen Ulvilan Metallitaideviikkojen ohjelmaa. Museoamanuenssi Ilkka Tarvaisen mukaan Leineperissä järjestettävä näyttely on Suomessa ainoa laatuaan. Sitä on järjestetty vuodesta 2005. Tarvaista voidaan pitää teemaviikkojen isänä. –Ulvilan kaupungin työpaikkahaastattelussa kysyttiin, miten toisin Ulvilaa paremmin esille museollisesti ja matkailullisesti. Se oli kuntaliitosaikaa, kun Kullaa ja Ulvila olivat juuri yhdistyneet, hän muistelee. –Ehdotin Metallitaideviikkojen järjestämistä. Siellä esiteltäisiin metallista tehtyjä taideteoksia. Tapahtuma sai runsaasti julkisuutta, ja edelleen se kerää uusiakin taiteilijoita. Myöhemmin Ulvilassa haluttiin uudistaa Metallitaideviikkojen sisältöä, ja sittemmin syntyivät oppilaitoksille tarkoitetut kilpailut, joiden avulla korualan opiskelijat saisivat harjoitustöilleen näkyvyyttä. Vuoden nuori korutaiteilija -kilpailuun voivat osallistua kaikki alle 30-vuotiaat. Sen sijaan nimikkokorukilpailu järjestetään kutsukilpailuna. Tänä vuonna siihen vastasi ainoastaan Tredu. Kilpailun kautta oman nimikkokorun ovat saaneet Länsi-Suomen Osuuspankki ja Ulvilan kaupunki. Nyt kilpailun kautta löytyi myös Harjavallan juhlavuoden koru. –Tähän asti kilpailu on johtanut siihen, että korun tilaaja on solminut voittajan kanssa työsuhteen. Opettajien mukaan se on hyvää harjoittelua opiskelijoille, ja ensimmäinen mahdollisuus tehdä tilauksesta koruja ventovieraille. Korut saavat kilpailujen kautta myös näkyvyyttä. Työt on koottu esitteeseen, ja vielä tänä vuonna auennee myös verkkosivusto, jossa esitellään ja myydään kilpailuihin osallistuneita koruja. –Nimikkokorukisan kautta on työllistetty nuoria, ja kun nettisivut saadaan valmiiksi, ne linkitetään tahoihin, kuten Suomen kultaseppien liittoon, jotka voisivat työllistää nuoria tai ottaa koruja myyntiin, Tarvainen kertoo. "Harjavallassa on yhteisöllisyyttä, vaikka se onkin sinänsä iso kaupunki." Noora Nurminen Harjavallan juhlakorun suunnittelija.