Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Irtisanomissuojan heikentämisen kohdalla tulevat rajat vastaan, mielipiteessä sanotaan: "Haukoille ei mikään riitä"

”Minä uskon tähän. Minä olen saanut paljon yrittäjiltä palautetta, että lisää työpaikkoja syntyy, jos irtisanomista helpotetaan. Ei tähän mitään tutkimuksellista tukea ole löydetty, mutta minä uskon, kun minulle on näin uskoteltu”. Näin työministeri Jari Lindström (sin) puolustaa hallituksen aikeita heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa pienissä, alle 10 henkeä työllistävissä yrityksissä. Laatisiko ministeri Lindström uskomuksiin perustuen myös lain kaikille lapsille kuuluvista joululahjoista, jos hän kävisi kysymässä lapsilta heidän uskoaan joulupukkiin? Sipilän hallituksen virallinen kuiskaaja irtisanomissuojan heikentämisessä on Mikael Pentikäinen , Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, joka näyttää pyrkivän kaikissa mahdollisissa yhteyksissä heikentämään työntekijän ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa. Syyllinen löytyy aina joko Hakaniemestä tai palkkakuitin saavasta, jos sitä häneltä kysytään. Pentikäinen, kuten myös muutamat muut oikeistovaikuttajat, ovat aktiivisesti syyttäneet ammattiyhdistysliikettä siitä, että ne toimivat epädemokraattisesti ja pyrkivät estämään maan hallituksen ajamaa politiikkaa. Mutta eikö ammattiyhdistysliike ole aktiivista kansalaisvaikuttamista, länsimaisen demokratian ydintä? Jos ammattiyhdistysliike ei puolustaisi työntekijöiden asemaa – etenkin hallituksen ajamien hullutusten aikana – niin mitä se sitten tekisi? Ja juuri aktiivista kansalaisvaikuttamista meidän tulisi tukea näinä aikoina, kun länsimainen demokratia elää kriisiä, jossa populismi ja Trumpin kaltaiset toimijat haastavat sen olemassaoloa. Haluaisin kysyä Mikael Pentikäiseltä, miten hän pyrkisi toimimaan tilanteessa, jossa Suomen hallitus haluaisi aktiivisesti heikentää yrittäjien asemaa? Katselisiko hän tätä vain sivusta? Jos Mikael Pentikäinen pyrkisi omalla toiminnallaan estämään hallituksen epäoikeudenmukaiset suunnitelmat, niin kritisoisiko hän samalla itseään siitä, että hallituksen tekemään politiikkaan ei saisi puuttua? Viimeisten vuosien aikana ovat palkansaajat nielleet kiky-sopimukset, lomarahaleikkaukset, työajanpidennykset, koeajan pidennykset, työttömyysturvan heikennykset ja aktiivimallit. Ei ole ihme, että irtisanomissuojan heikentämisen kohdalla tulevat rajat vastaan. Näyttää sille, että Pentikäisen kaltaisille haukoille ei mikään riitä. Mitä vaaditaan seuraavaksi? Tavalliset ihmiset ovat taipuneet näissä talkoissa valtavan paljon. Kovan hinnan ovat maksaneet etenkin he, jotka työskentelevät pienipalkkaisilla aloilla, pätkätöissä tai ovat kokonaan vailla töitä. Reiluus ei ole ensimmäinen asia, joka monelle tulee mieleen. Nyt yksinkertaisesti saa riittää. Suomea ei viedä parempaan tulevaisuuteen Pentikäisen edustamalla linjalla. Pentikäisen olisi lisäksi hyvä muistaa, että löytyy myös yrittäjiä, jotka pelkäävät uuden lain hankaloittavan pätevien ihmisten palkkaamista, koska matalamman irtisanomissuojan omaava yritys on vähemmän houkuttava työpaikka työntekijän kannalta. Suomea tulisi rakentaa yhteistyöllä, ei vastakkainasettelulla. Me tarvitsemme jokaista, niin yrittäjää kuin työntekijää. Mikael Pentikäisen lietsovan ja yksipuolisen edunvalvonnan sijaan tarvitaan siltojen rakentamista ja eri asemassa sekä tilanteissa olevien ymmärtämistä. Irtisanomissuojan heikentäminen ei lisää ihmisten uskoa tulevaan, siksi se on syytä nopeasti perua ja pohtia yhdessä parempia keinoja työllisyyden parantamiseksi ja vahvemman luottamuksen rakentamiseksi. Niitä nimittäin löytyy. Osaamisen kehittäminen ja koulutukseen panostaminen ovat listan kärkipäästä. Aloitetaan niistä. Kirjoittaja on Euran sivistyslautakunnan puheenjohtaja (sd).