Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti

Tyrni tekee hyvää verenkierrolle – ja pitää poimijan kädet pehmeinä

Terveysvaikutuksistaan tunnetun tyrnin viljely yleistyy hiljalleen. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli 173 tyrniä viljelevää yritystä. Niiden viljelypinta-ala oli yhteensä 120 hehtaaria. Tyrnintuotanto on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle. Siellä on 34 tyrnitilaa. Niiden viljelyala on 56 hehtaaria. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki kehuu tyrniä monipuoliseksi raaka-aineeksi. C-vitamiinipitoisista marjoista valmistetaan muun muassa mehua ja hilloa. Marjoissa ja niiden siemenissä on omega-rasvahappoja, jotka tekevät hyvää limakalvoille, iholle ja verenkiertoelimistölle. Poiminnan yhteydessä ruiskahteleva tyrnimehu saa kädet tuntumaan pehmeiltä. Marjojen keruu on tyrnin kohdalla kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa. Tyrnipensaiden lukuisat piikit pistelevät huolellisintakin poimijaa. Joillakin tiloilla on käytössä poimijan vatsan päälle asetettava vaskooli. Työ helpottuu, kun marjaterttuun voi tarttua kaksin käsin. Tänä vuonna kuiva kesä koetteli tyrninviljelijöitä. Tyrnipensaiden ja -puiden juuria kiertävien tihkukasteluletkujen teho ei kaikkialla riittänyt. Jotkut viljelijät päätyivät antamaan tyrnille vettä perinteisillä kasteluletkuilla. Kesän 2018 tyrnisato kypsyi noin kaksi viikkoa etuajassa. Siitä tuli tavanomaista pienempi, minkä vuoksi itsepoimintamahdollisuuksia oli vähemmän kuin esimerkiksi vuosi sitten.