Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Nakkilan seurakuntapäättäjillä vaikea valinta edessä: seurakuntakeskus vai -koti?

Seurakuntakeskus vai seurakuntakoti, kas siinä pulma, jota Nakkilan seurakunnassa pohditaan. Kysymys on miljoonan, tai oikeastaan useamman euron asiasta, johon seurakuntavaaleissa valittavat luottamushenkilöt joutuvat vastaamaan jo ensi keväänä. Kiteytettynä pohdinnoissa on kyse siitä, että seurakunnalla on kiinteistömassaa tarvetta enemmän. Nyt pitäisi ratkaista, mihin toiminnot sijoitetaan. Sekä seurakuntakoti että -keskus vaativat perusteellisen remontin. Molemmissa on sisäilmaongelmia ja käyttöä on jouduttu rajoittamaan. –Kumpaankin ei ole varaa, kirkkoherra Markku Järviö sanoo. –Pelkkä peruskorjaus on seurakuntakeskuksessa karkeasti miljoonan euron suuruusluokkaa, seurakuntakodissa kahden miljoonan, talouspäällikkö Soili Karilainen täydentää. Summat ovat suuria, kun seurakunnan vuosibudjetti on samaisen miljoonan euron luokkaa. Tarve korjaukselle on huutava. Kun seurakuntakeskuksessa työskentelevä henkilökunta alkoi oireilla, tilannetta alettiin selvittää. Seurakuntakeskuksesta löydettiin vuoden 2017 alussa sisäilmatutkimuksissa merkkejä sekä sädesienistä että muista kosteusongelmiin viittaavista mikrobijäänteistä. Seurakuntakeskuksen toimitiloja alakerrassa jätettiin tyhjilleen. Seurakuntakeskuksen asunnon vuokralainen jouduttiin irtisanomaan, kun asunto otettiin kirkkoherraviraston ja taloustoimiston väistötilaksi. Nuorisotilat sekä lehtorin ja kappalaisen toimistotilat ovat yhä käytössä. Myös juhlatilaa ja luentosalia käytetään, sillä niissä ei tarvitse olla täysiaikaisesti. Vuonna 1970 valmistunut seurakuntakoti on tuoksunut alusta saakka "kellarille". Viime aikoina rakennuksen ongelmat ovat pahentuneet ja viime vuonna myös sieltä löydettiin kosteusongelmia. Remontti on väistämätön, eikä sen laajuutta vielä tarkkaan tiedetä. Jotta yhtälö ei olisi niin helppo, kyse ei ole vain siitä, valitaanko 1 vai 2 miljoonan euron remontti. Tietyt reunaehdot rajoittavat molempia. Seurakuntakodista ei voida kokonaan luopua, sillä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirkon yhteyteen sovitettu kokonaisuus on suojelukohde. Seurakunnan toiminnot, 13 työntekijää, päiväkerhotila ja juhlasali voitaisiin sijoittaa seurakuntakotiin, mutta se toisi omat ongelmansa. Arvioidulla parin miljoonan euron remontilla rakennus saadaan kunnostettua nykymuodossaan. –Jos seurakuntakeskuksen toiminnot siirrettäisiin seurakuntakotiin, se edellyttäisi korjausremontin lisäksi lisärakentamista. Laajennus nostaisi kustannusta jälleen merkittävästi, Karilainen sanoo. Eikä suojellusta rakennuksesta tyystin pääse eroon, sillä sitä ei voi purkaa. Myyminenkin on vaikeaa tiiviisti kirkon yhteyteen rakennetun kiinteistön osalta. Seurakuntakeskuksen vuonna 1987 valmistuneet tilat taas olisivat riittävän kokoiset, mutta keskittämällä toiminnot sinne ei päästäisi eroon kahden rakennuksen ongelmasta. –Itse näkisin, että seurakuntakeskuksen kunnostus olisi hyvä ratkaisu. Seurakuntakodille tehtäisiin vain välttämättömät korjaukset sen ylläpitämiseksi. Seurakunta on jo karsinut isolla kädellä kiinteistöjään. Kolmisen vuotta sitten se myi pikkupappilan ja kanttorilan, viime vuonna Hormiston rukoushuoneen. Myös Merimaan leirikeskuksesta on tehty myyntipäätös. Kun sen kaavamuutos astuu ensi viikolla voimaan, voidaan sitäkin myyntiä jo käynnistää, Karilainen sanoo. –Suunnittelurahaa varataan jo ensi vuoden budjettiin, että keväällä saisimme tehtyä päätöksiä remonteista. Päädyttiin mihin tahansa, nyt etsimme sopivia väistötiloja, joita joka tapauksessa tarvitaan.