Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Pitäisikö kaupungin tukea lukio-opintoja? Kokemäellä nähtiin, miten vaikuttaminen voi edetä

Kouluarvosana seitsemän, kahdeksan, jopa yhdeksän. Näin arvioitiin nuorten Kokemäkeä, kun yhteiskoulun auditoriossa käytiin perjantaina paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa. Ja niitä tuntuu olevan paljon. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marjatta Sutinen (sd) ja kaupungin talousjohtaja Tauno Mäkinen kannustavat ottamaan suoraan yhteyttä sekä viranhaltijoihin että luottamushenkilöihin. –Tehokkain tapa vaikuttaa kaupungin asioihin on tutustua virkamiehiin ja päättäjiin, ja ottaa rohkeasti yhteyttä. Vaikuttamismahdollisuus on silloin, kun asioita valmistellaan, Sutinen kertoo. Toki nuorilla on myös omia vaikuttamiskanavia, kuten nuorten vaikuttajaryhmä sekä oppilaskunta. –Nyt on valmisteltu skeittiramppia. Esitys siitä on tullut muualta kuin vaikuttajaryhmästä, mainitsevat esimerkkinä vaikuttajaryhmää edustaneet Jeny Thanwises ja Oskari Pere . Millaisia palveluja Kokemäelle pitäisi ja olisi mahdollista saada? Myös tätä mietittiin paneelissa. Yhtenä eniten ajatuksia herättäneenä esityksenä esille nousi tekonurmihallin rakentaminen. Samalla kun panelisteille oli selvää, etteivät kaupungin varat riitä kaikkeen, nähtiin myös toinen puoli. –Kaikkea ei voi pyytää, mutta KoPa ja KK-V ovat kaupungin suurimpia seuroja, ja olisi hyvä satsata siihen, että ne voivat harjoitella ja pärjätä, mietti oppilaskuntaa edustanut Viivi Virtanen . Tauno Mäkinen puolestaan toi esille taloudellisen näkökulman. –Lautakunnilta tuli ensi vuodelle esitykset 3,3 miljoonan euron investoinneista. Hallitus ja johtavat virkamiehet pähkäilivät summan 2,5 miljoonaan euroon. Hän mietti, että vaakakupissa painavat myös rajalliset harrastajamäärät ja käyttökustannukset. Oskari Pere näki asian toisin; halli parantaisi Kokemäen harrastusmahdollisuuksia, voisi tuoda uusia harrastajia ja houkutella käyttäjiä myös naapurikunnista. Kaupungin vs. vapaa-aikapäällikkö Aapo Kivenmaa piti investointia utopistisena, ja muistutti, että hiekkatekonurmesta saatiin juuri lämmitettävä, mikä pidentää ainakin jalkapallokautta. Ei pidä kuitenkaan olettaa, että kaikki ideat ammuttaisiin heti alas. Yhteiskoulun pysäköintialueen asfaltointiehdotuksesta paneelissa kuultiin hyviä uutisia. –Siitä ei tarvitse äänestää. Uimahallin kenttä päällystetään ensi vuonna, Kivenmaa kertoi. Myös Mäkinen piti 40 000 euron investointia todennäköisenä. Hieman vastaavasti kaupunki on jo järjestänyt jäähalliin joka sunnuntaiksi maksuttomia yleisövuoroja, joita myös on toivottu. Nuoret ovat kaivanneet myös enemmän kesätyöpaikkoja. Oppilaskuntaa edustanut Lassi Lavonius sanoi, että nuoren on vaikea päästä kesätöihin, jollei yrityksessä ole sukulaisia tai tuttuja. Viivi Virtanen miettikin, että kaupunki voisi olla ensimmäinen työllistäjä. Aapo Kivenmaa muistutti, että kaupunki on järjestänyt viikon kesätyöleirejä, joista viimeisiin oli vain vähän hakijoita. –Aina ei ole kyse siitä, tarjotaanko jotain. Mielenkiintoa herätti myös ajatus ainakin osittain maksuttomista lukion oppikirjoista. Kuten yleisöstä muistutettiin, lukiolaisen tulee hankkia oppimateriaali 75 kurssille. Yhtenä vaihtoehtona panelistit keskustelivat kirjojen hankkimisesta lukiolle. Sitä pidettiin hankalana, koska opetussuunnitelma elää, ja kirjat vanhenevat. Vaihtoehtona myös nähtiin, että kaupunki kustantaisi tietyn osuuden lukion oppikirjoista. Oskari Pere mietti, motivoisiko rahallinen tuki nuoria lukioon – taloudelliset syyt voivat olla myös syy olla menemättä lukioon. Sutinen näki, että ehdotus lukiokirjojen tukemisesta on asia, josta nuorten tulisi olla yhteydessä sivistysjohtajaan, ja pyytää tätä laskemaan, mitä tuki maksaisi.