Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Verotiedot

Perunatilan jatkaja ei luovuta, mutta toivoo, että perunaa syötäisiin enemmän – ja että siitä oltaisiin valmiita maksamaan

Syövätkö suomalaiset perunaa? Karppaamisen, eli vähähiilihydraattisen ruokavalion, suosio näkyi muutama vuosi sitten perunanviljelijä Aku Antilan mukaan selvästi perunan menekissä. Nyt trendiruokavalio on hiipunut ja juureksen kysyntä hieman kohentunut. –Perunaa on takavuosina lyöty, jos jonkunlaisilla argumenteilla, mutta sillä on oma merkittävä sijansa suomalaisessa ruokakulttuurissa, Antila sanoo. Maanviljelijöiden ahdingosta on puhuttu julkisuudessa paljon. Lapsesta lähtien maatilan arkeen isän työn myötä kasvanut ja vuodesta 2014 omaa tilaa johtanut Antila ei vaihtaisi uraansa. –Ala on mielenkiintoinen. Vaikka se onkin taloudellisesti haastava, niin omaa työtä voi kehittää ja kohentaa. Tämä on myös niin työllistävää, että olisi vaikea lähteä ulkopuolisiin töihin, ainakaan kovin täysiaikaisesti. Silloin omaa toimintaa täytyisi ajaa alas voimakkaasti, hän sanoo. Yhteensä 25 hehtaarin viljelmät tuottavat tänä vuonna arviolta noin 500 tonnia perunaa. Se on ennätyskuivan kesän jäljiltä 10–15 prosenttia huonompi tulos kuin niin sanottuna tavallisena vuonna. –Toiminnan kannattavuudelle antaisin asteikolla 1–5 arvosanan 2,5 tai 3. Pärjäämme jollain lailla, mutta varsinaisia hurraa-huutoja ei ole aihetta esittää. Toimintaa ylläpitäviä ja ennen kaikkea kehittäviä investointeja on jossakin määrin hankalaa tehdä tällä hetkellä, Antila sanoo. Yksityisyrittäjä laskee pyynnöstä, miten moni suomalainen nauttii hänen perunapeltojensa sadosta. Tulokseksi hän saa noin 20 000 suuta. Suurin osa myydyistä tuotteista menee kuluttajalle pestynä tai pesemättömänä raakaperunana vähittäiskauppojen hyllyistä. –Meillä pidemmälle jalostettuja tuotteita on 20–25 prosenttia sadosta. Osuus on pysynyt viime vuosina melko muuttumattomana, jopa ehkä pienentynyt. Jatkojalostetut tuotteet ovat käytännössä kuorittuja perunoita, joita toimitetaan lounasruokapaikkoihin, pitopalveluille ja laitoskeittiöille. Puolivalmisteiksi, kuten vaikkapa lohko- tai ranskalaisiksi perunoiksi, Antila ei ole vakavissaan harkinnut satoa laitettavaksi. Merkittävä vaikutin on puolivalmisteiden raaka-aineen kireä hinnoittelu. –Perunan kulutus on kääntynyt siihen suuntaan, että yhä suurempi osa perunasta kulutetaan muualla kuin kotona. Kotonakin käytetään pidemmälle jalostettuja tuotteita enenevässä määrin, mutta uskon, että kuorellinen raakaperuna säilyttää asemansa, viljelijä sanoo. Antila on panostanut varhaisperunan tuotantoon. Sen osuus viljelyalasta on joka vuosi hieman lisääntynyt. –Meillä olosuhteet suosivat varhaisperunan viljelyä, kun pelloille päästään hyvissä ajoin. Varhaisperunan tarjonta on vähäisempää, ja tarjonta markkinoilla on alkukesästä rajallisempaa, millä on vaikutuksensa asiaan. Kysyntä ohjautuu paremmin tarjolla oleville tuotteille. Laaja tuotevalikoima auttaa pitämään viljelijän leivässä kiinni. Antila toivoo silti, että perunaa syötäisiin enemmän ja että siitä oltaisiin valmiita maksamaan. –Tarvittava lisähinta on pieni, sillä keskikokoisillakin tiloilla käsitellään suuria määriä. Kiloa kohti korotuspaine on vain viiden sentin luokkaa. Sekin helpottaisi tuntuvasti.